maanantai 12. marraskuuta 2018

Suomi ottaa käyttöön Galileon viranomaissignaalin.

Galileo-paikannusjärjestelmään kuuluu pian 24 satelliittia.


























SUOMESSA saadaan 2020-luvun alussa käyttöön Euroopan unionin Galileo-satelliittipaikannus
Se tarjoaa nykyistä parempaa suojaa häirintää vastaan.

Häirintä nousi esille, kun Lapissa paljastui laajaa gps-paikannuksen häirintää.
Se yhdistettiin Naton suursotaharjoitukseen. Häiriön aiheuttajaksi on epäilty Venäjää. Venäjä on kiistänyt olevansa häirinnän takana.

EU:n Galileo lisää yleisesti paikannuksen turvallisuutta. Siihen on jo Suomessa liitetty niin sanottu prs-viranomaissignaali. Se auttaa esimerkiksi poliisia ja pelastuslaitoksia määrittämään sijaintinsa luotettavasti.
Sen avulla voidaan haluttaessa myös salata viestejä. Salauksen ansiosta on erittäin vaikeaa harhauttaa järjestelmää laskemaan sijainti väärin, sanoo vanhempi tutkija Stefan Söderholm Maanmittauslaitoksesta.

Kukin EU-maa päättää itse, mitä viestejä saatetaan salauksen piiriin ja kuka käyttää niitä. Suomessa asiaa on pohdittu eri työryhmissä.

Galileo-paikannus tarjoaa palveluja eri suojauksilla. Galileon tavallinen maailmanlaajuinen paikannussignaali on kaikkien käytössä. Mukaan tulee mahdollisuus suojata myös kaupallisia signaaleja, kuten pankki- ja rahoituspalveluja.

Häirintää on vaikea täysin estää.

”Ilmassa liikkuvia radiosignaaleja on hyvin helppo häiritä, jos lähettimet ovat tarpeeksi vahvoja. Häirintä peittää silloin ne taajuudet, joissa käytetään satelliittipaikannusta. Silloin mikään salausmenetelmä ei auta.”

Suomi on ottanut prs-signaalia käyttöön ensimmäisten joukossa Euroopassa. Suomessa on myös kehitetty ohjelmistoa, jolla voi käsitellä prs-signaaleja.

Galilei on jo osa kuluttajan arkea, vaikka satelliittien verkosto ei ole täydellinen. Osaa sen palveluista ei ole otettu käyttöön.
”Uusimmat puhelut käyttävät jo Galileon signaaleja. Sen vaikutus alkaa näkyä muutenkin yhä enemmän arjessa”.

Galileon satelliittien määrä avaruudessa kohoaa pian 24:ään nykyisestä 17:stä. Galileo on pahasti myöhässä. Nyt kuitenkin uskotaan, että se on täysin valmis 2020-luvun alussa.

Suomessa käytetään yhä enimmäkseen gps-paikannusta, jota Yhdysvaltain puolustusministeriö alkoi rakentaa tarpeisiinsa jo 1970-luvulla. 
Yhdysvallat poisti gps:ään lisättyä tahallista virhettä vuonna 2000. Sen jälkeen gps yleistyi räjähdysmäisesti.

EU uskoo, että Galileo tarjoaa siviileille parempia palveluja kuin nykyinen Yhdysvaltain gps tai Venäjän oma Glonass.
Galileo nopeuttaa esimerkiksi pelastuspalveluja. Se voi paikantaa avunpyynnön Euroopassa kymmenessä minuutissa. Aiemmin siihen saattoi mennä kolme tuntia.

perjantai 9. marraskuuta 2018

ExoMars: Life-detecting robot to be sent to Oxia Planum


Test model of rover
ExoMars: A copy of the rover undergoing testing 

The robot rover that Europe and Russia will send to Mars in 2020 will be targeted at a near-equatorial site on the Red Planet known as Oxia Planum.

The area was recommended by an expert panel meeting at Leicester University.
Oxia is rich in clays and other minerals that have resulted from prolonged rock interactions with water.
The ExoMars vehicle will carry a drill and sophisticated instruments to this ancient terrain to look for signs of past or even present life.
Technically, Oxia remains just a recommendation at this stage; it still needs to be signed off by the heads of the European and Russian space agencies.
But it is hard to see the considered view of the Landing Site Selection Working Group (LSSWG) being overturned.
The two-day gathering in Leicester was informed by specialists in Mars geology, and engineers whose chief concern was identifying a location that minimised the risks of landing.
Getting down safely to the surface of the Red Planet is notoriously difficult. More than half of all missions that have tried have failed.
The most recent European effort in 2016, for example, crashed into the ground at over 300km/h.
The LSSWG had been discussing landing options for something like five years, pulling in comments from the wider community.
But this week's meeting came down to a straight fight between Oxia and a place just to the north called Mawrth Vallis.
Both "finalists" hold promise for finding the traces of long-ago microbial activity. However, after hearing all the submissions - the working group has decided Oxia represents the best combination of compelling science and engineering caution.

Rover artwork
Artwork: The ExoMars rover will search for signs of life 

maanantai 5. marraskuuta 2018

Valashain sisältä löytyi 800 kiloa MUOVIA !

Valaan sisältä löytyi 800 kiloa muovia – "Olemme nyt pisteessä, josta ei kohta ole enää paluuta"

Muovi haurastuu auringon vaikutuksesta mikroskooppisen pieniksi palasiksi, jotka ovat samaa kokoa kuin merten plankton. Tämän seurauksena hetulavalaat ja valashait siivilöivät sisäänsä valtavia määriä mikromuovia.

Ongelmana on, että muovi haittaa eläinten kykyä sulattaa ravintoaineita, vahingoittaa niiden ruoansulatusjärjestelmää ja sillä voi olla myös myrkyllisiä sivuvaikutuksia.

Rantautuneiden valaiden vatsasta on löydetty valtavia määriä myös isoja muovinpalasia.
Eräästä Ranskan rannikolle ajautuneesta valaasta löydettiin peräti 800 kiloa muovia.
Australiaan rantautuneesta valaan raadosta löytyi kuuden neliömetrin muovipeite sekä 30 kokonaista muovikassia.
Vuosittain maailman meriin kertyy muovijätettä 4–12 miljoonaa tonnia. 

Vuoteen 2050 mennessä merissä olevan muovin paino ylittää merissä elävien kalojen painon.



sunnuntai 28. lokakuuta 2018

Tuhansia vuosia vanhat ja tultakin kestävät puut kuolevat nyt huolestuttavalla vauhdilla

Madagaskarin apinanleipäpuumetsät ovat kuuluisia.




















Madagaskarin apinanleipäpuumetsät ovat kuuluisia. 

Apinanleipäpuut ovat yksilöitä: niillä on usein nimet ja takanaan tuhansia vuosia historiaa. Puut voivat kasvaa 25 metriä korkeiksi ja niiden pullomaisen rungon ympärysmitta on usein yli 10 metriä – jopa 14 metriä.
Huolestuttava osuus Afrikan vanhimmista apinanleipäpuista on kuollut vuoden 2005 jälkeen. Vanhimmasta 13 puusta enää neljä voi hyvin: neljä on kuollut ja viisi tekee kuolemaa. Monet puista olivat yli 2 000 vuotta vanhoja.

On eriskummallista, että puut kuolevat niin äkillisesti. Puiden arvioidaan voivan elää jopa 5 000-vuotiaiksi ja voivat kestää jopa tulipaloja.


Ilmastonmuutos saattaa olla ilmiön takana, sillä se muuttaa saderytmiä puiden kasvualueella, lisää kuivuutta ja nostaa lämpötilaa.
– Ei ole normaalia, että 70 prosenttia näistä vanhimmista puista kuolee 12 vuoden sisällä. On vaikea keksiä muuta selitystä kuin ilmastonmuutos, 
sanoo  Pohjois-Carolinan yliopiston maantieteen laitoksen apulaisprofessori Erika Wise.

Apinanleipäpuut viihtyvät savanneilla ja pensasaroilla. Niitä esiintyy ympäri Afrikkaa alueilla luonnonvaraisina ja vieraslajina Karibialla, Intiassa ja Sri Lankalla. Apinanleipäpuut varastoivat runkoihinsa valtavia määriä vettä, jolla ne pärjäävät pitkiäkin kuivia kausia. Lehtensä ne pudottavat yhdeksäksi kuukaudeksi vuodessa. Puun valkoiset kukat ovat kämmenet kokoisia ja näyttäviä.

Puut ovat sisältä onttoja. Etelä-Afrikassa kasvoi turistien suosiossa ollut Platland-niminen puu, jonka rungossa toimi pieni baari. Puun arvioidaan olevan tuhatvuotias ja sekin on nyt jo osin kuollut. Botswanassa vankeja pidettiin apinaleipäpuuputkassa ennen siirtoa vankilaan. Ihmiset ovat käyttäneet isoja puita vuosisatojen ajat erilaisina rakennuksina.


Kuvahaun tulos haulle baobab tree
Syy onttouteen on osin puun kaarnassa, joka maistuu elefanteille ja mätänee helposti. Näin ollen runko ei kasva tasaisesti ja siihen jää usein isoja onttoja koloja, kun se alkaa kasvaa vinoon.

Puun suomenkielinen nimi tulee sen suurista ja ravinteikkaista hedelmistä, joita on syöty Afrikassa pitkään. 
Muutaman vuoden aikana C-vitamiinirikas hedelmä ja siitä tehty jauhe ovat nousseet myös Euroopassa suosituksi superfoodiksi, josta usein puhutan baobabina. Englanniksi puu tunnetaan myös dead-rat treena viitaten hedelmiin, joiden on sanottu muistuttavan kuollutta rottaa.

tiistai 23. lokakuuta 2018

Ihmiskunnan tuhoa uhoaa Sophia-robotti


Sophia pystyy tekemään kasvoillaan yli 60 erilaista ihmismäistä ilmettä.




















Sophia pystyy tekemään kasvoillaan yli 60 erilaista ihmismäistä ilmettä.


Maailman ylivoimaisesti tunnetuin robotti on Hanson Roboticsin kehittämä hyvin ihmismäinen Sophia. Sen eleet ja olemus ovat niin ihmismäisiä, että jopa hieman puistattaa. Itse asiassa robotin ulkonäön innoittajana on BBC:n mukaan toiminut näyttelijälegenda Audrey Hepburn.
Sophia on vieraillut eri tapahtumissa ympäri maailman luomisvuodestaan 2016 lähtien. Se on ensimmäinen robotti, jolle on myönnetty jonkin maan kansalaisuus: kyllä, robotilla on ollut Saudi-Arabian kansalaisuus syksystä 2018 lähtien.

Haastattelussa ihmismäinen robotti oli kuitenkin hyvin hyinen.

Sophian tunnetuin lausahdus on robotin luomisvuodelta 2016. 
Tuolloin toimittaja kysyi siltä, haluaako tämä tuhota ihmiskunnan.
– Hyvä on, minä tuhoan ihmiset, Sophia vastasi.
Ei hemmetti, moni taatusti ajatteli. Toisaalta Sophia on kykenevä huumoriin, joten kyseessä saattoi olla vitsi.
– Minut on suunniteltu viisauden, ystävällisyyden ja myötätunnon pohjalta. Olette katsoneet liikaa Hollywood-elokuvia. Älkää pelätkö. Jos olette kilttejä minulle, minä olen kiltti teille, Sophia lupasi.

Suhtautuminen tekoälyyn

Tekoälyn vaaroista on puhuttu vuosikausien ajan. Uhkakuvia on näytetty esimerkiksi scifi-elokuvissa jo vuosikymmeniä: robotit kaappaavat ihmisiltä vallan ja tuhoavat yhteiskunnan. Hyvin usein uhkina mainitaan juuri koneiden valtaannousu ja ihmiskunnan tuhoaminen. Muun muassa maaliskuussa kuollut tiedemies Stephen Hawking on varoittanut superälykkään tekoälyn vaaroista. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on taas varoittanut tappajarobottien vaarasta sodankäynnissä.