Tuolla jossakin on olentoja, joiden ilmaantuminen maapallolle on Oxfordin yliopiston tutkijoiden mukaan vain ajan kysymys.
Avaruusolennoilla voi olla pitkä pinna.
Älyllisen elämän olemassaoloon maapallomme ulkopuolella liittyvä Fermin paradoksi kysyy, miksi elämää ei ole havaittu?
Vastauksia on monia, eivätkä monet niistä kestä kriittistä tarkastelua.
Enrico Fermi kysyi yksinkertaisesti vuonna 1950: "Missä kaikki ovat".
Käytännössä kysymys tarkoitti sen ihmettelyä, että maailmankaikkeus on niin laaja, että sinne on lähes pakko mahtua muutakin älyllistä elämää kuin tämä, mitä maapallollamme on.
Miksi meillä ei siis ole siitä havaintoja?
Myös arvostetussa Oxfordin yliopistossa vaikuttavat tutkijat ovat pohtineet blogissaan ongelmaa ja löytäneet kenties kokonaan uudenlaisen selityksen.
Sen mukaan avaruusolennot ovat kyllä olemassa, mutta niillä tai heillä ei ole kiire.
Ne horrostavat tai lepäilevät maksimoidakseen laskennalliset kykynsä.
Ja tähän on arkijärjellä ymmärtävä syy.
Tutkijoiden päätelmä avaruusolentojen horrostamisesta perustuu lähinnä kahteen asiaan: kehittyneet yhteiskunnat ovat siirtyneet konepohjaiseen elämään ja koneet laskevat nopeammin viileässä ympäristössä.
Maailmankaikkeuden laajentuessa sen taustalämpötila laskee eksponentiaalisesti. Prosessit ovat kymmenen kertaa tehokkaampia, jos tietokone on kymmenen kertaa viileämpi, tutkijat laskevat.
Tästä syystä tutkijat väittelevät, että avaruusolennot lepäävät kunnes universumi jäähtyy tarpeeksi. Silloin ne voivat kehittyä nopeammin.
Päätelmäänsä tutkijat tulivat miettiessään, miten voitaisiin maksimoida sivilisaation elinikä.
Kommentoin:
Hymyilen yliviisaitten tiedemiesten pohdiskeluille avaruusolennoista.
Alien frendini Max, Joutsenen tähdistöstä käy aina moikkaamassa meitziboita, hakiessaan laivastollaan Kuusta helium-3:sta.
"Rupattelemme" telepaattisesti ja kerran kysyin, koska he aikovat valloittaa Maan.
- Emme valloita Maata, mutta seuraamme mihin suuntaan sivilisaationne kehittyy.
Vastauksia on monia, eivätkä monet niistä kestä kriittistä tarkastelua.
Enrico Fermi kysyi yksinkertaisesti vuonna 1950: "Missä kaikki ovat".
Käytännössä kysymys tarkoitti sen ihmettelyä, että maailmankaikkeus on niin laaja, että sinne on lähes pakko mahtua muutakin älyllistä elämää kuin tämä, mitä maapallollamme on.
Miksi meillä ei siis ole siitä havaintoja?
Myös arvostetussa Oxfordin yliopistossa vaikuttavat tutkijat ovat pohtineet blogissaan ongelmaa ja löytäneet kenties kokonaan uudenlaisen selityksen.
Sen mukaan avaruusolennot ovat kyllä olemassa, mutta niillä tai heillä ei ole kiire.
Ne horrostavat tai lepäilevät maksimoidakseen laskennalliset kykynsä.
Ja tähän on arkijärjellä ymmärtävä syy.
Tutkijoiden päätelmä avaruusolentojen horrostamisesta perustuu lähinnä kahteen asiaan: kehittyneet yhteiskunnat ovat siirtyneet konepohjaiseen elämään ja koneet laskevat nopeammin viileässä ympäristössä.
Maailmankaikkeuden laajentuessa sen taustalämpötila laskee eksponentiaalisesti. Prosessit ovat kymmenen kertaa tehokkaampia, jos tietokone on kymmenen kertaa viileämpi, tutkijat laskevat.
Tästä syystä tutkijat väittelevät, että avaruusolennot lepäävät kunnes universumi jäähtyy tarpeeksi. Silloin ne voivat kehittyä nopeammin.
Päätelmäänsä tutkijat tulivat miettiessään, miten voitaisiin maksimoida sivilisaation elinikä.
Kommentoin:
Hymyilen yliviisaitten tiedemiesten pohdiskeluille avaruusolennoista.
Alien frendini Max, Joutsenen tähdistöstä käy aina moikkaamassa meitziboita, hakiessaan laivastollaan Kuusta helium-3:sta.
"Rupattelemme" telepaattisesti ja kerran kysyin, koska he aikovat valloittaa Maan.
- Emme valloita Maata, mutta seuraamme mihin suuntaan sivilisaationne kehittyy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti