Avaruudessa miljardeja vuosia vaeltaneita gravitaatioaaltoja metsästävät tutkijat ovat löytäneet jotakin erittäin merkittävää.

Mutta mitä?  Se selviää maanantaina Yhdysvaltain kansallisessa tiedesäätiössä NSF:ssä Washingtonissa järjestettävässä tiedotustilaisuudessa.

Gravitaatioaaltoja lähtee matkaan muun muassa silloin, kun kaksi mustaa aukkoa sulautuu toisiinsa.

Washingtonissa järjestettävän lehdistötilaisuuden kanssa samaan aikaan lehdistötilaisuuksia järjestetään eri puolilla maapalloa.

Tilaisuuksia järjestävät gravitaatioaaltoja havaitsevien laitosten lisäksi (kaksi Ligoa Yhdysvalloissa ja Italiassa sijaitseva Virgo) myös monien eri puolilla maapalloa sijaitsevien teleskooppien käyttäjät.

Uudenlainen lähde, useita havaintoja

Joidenkin tietojen mukaan mukana nyt julkistettavan havainnon tai havaintojen tekemisessä olisi avustanut jopa kymmeniä teleskooppeja.
Euroopan eteläisen observatorion ESO:n tiedotteessa sanotaan, että tilaisuudessa kerrotaan "uraauurtavista havainnoista astronomisista ilmiöistä, joiden kaltaisia ei ole koskaan ennen nähty". Lisäksi käytetään ilmaisua "ennennäkemätön (unprecedented) löytö".
Tämä viittaa vahvasti siihen, että nyt on nähty kokonaan uudesta lähteestä matkaan lähtenyt painovoima-aalto.
Monikkomuoto viittaa siihen, että havaintoja saattaa olla useita.
Gravitaatioaaltoja eli painovoima-aaltoja on pyydystetty mittalaitteisiin tähän mennessä neljä kappaletta.
Ne kaikki ovat lähteneet matkaan, kun kaksi mustaa aukkoa on sulautunut yhteen.
Nyt on mahdollisesti nähty ensimmäisen kerran kahden neutronitähden yhdistymisestä matkaan lähtenyt aalto.
Jos näin on, nostaisi se maailmankaikkeuden ilmiöiden tutkimisen kokonaan uudelle tasolle, sillä neutronitähdistä alkunsa saaneet gravitaatioaallot väreilevät maailmankaikkeuden kudoksessa huomattavasti pitemmän aikaa kuin mustien aukkojen liepeiltä matkaan lähteneet aallot.
Neutronitähti on elinkaarensa lopussa räjähtänyt ja hyvin tiheäksi pakkautunut tähti. Neutronitähdellä ei ole kuitenkaan riittävästi massaa, jotta se olisi luhistunut mustaksi aukoksi.
Neutronitähtien liepeiltä matkaan lähteneeseen gravitaatioaaltoon viittaa se, että mukana havaintoa tekemässä on ollut useita maanpäällisiä optisia teleskooppeja.
Kun kaksi neutronitähteä pyörii toistensa ympäri, ne lähettävät matkaan sellaista sähkömagneettista säteilyä, jota maanpäälliset optiset teleskoopit voivat nähdä.

Edenneet avaruudessa jopa miljardeja vuosia

Gravitaatio- eli painovoima-aaltoja syntyy maailmankaikkeuden erittäin rajuissa tapahtumissa: kun tähti räjähtää elinkaarensa päätteeksi, kun kaksi mustaa aukkoa sulautuu yhteen tai kun kaksi neutronitähteä pyörii vinhasti toistensa ympäri.
Aallot ovat edenneet maailmankaikkeudessa jopa miljardeja vuosia. Niitä on erittäin vaikea havaita, sillä avaruudessa edetessään ja maapallolla olevat mittalaitteet saavuttaessaan ne ovat laimentuneet.

Albert Einstein ennusti painovoima-aallot yli sata vuotta sitten julkaistussa yleisessä suhteellisuusteoriassaan.
Ensimmäisen kerran gravitaatioaalto nähtiin syyskuussa 2015. Neljännestä havainnosta kerrottiin syyskuun loppupuolella.
Kun ensimmäinen gravitaatioaaltohavainto julkistettiin helmikuussa 2016, se nimettiin saman tien yhdeksi vuosituhannen suurimmista tiedelöydöistä.
Fysiikan Nobel-palkinto myönnettiin 3. lokakuuta kolmelle painovoima-aaltojen etsijälle: Rainer Weissille, Barry Barishille ja Kip Thornelle.