Tutkijatohtori Erkki Kankareen johtama kansainvälinen tutkijaryhmä on löytänyt uuden populaation äärimmäisen kirkkaita räjähdyksiä etäisistä galakseista.

Supernova tarkoittaa massiivisten tähtien räjähdystä.

Suomen Akatemian tiedotteen mukaan kyseessä voi olla yksi kaikkien aikojen kirkkaimmista supernovaräjähdyksistä. Supernovaräjähdys tarkoittaa massiivisten tähtien räjähdystä.
Tutkimus keskittyy kirkkaaseen räjähdykseen, joka havaittiin Havaijilla sijaitsevalla teleskoopilla.
Löydetyn räjähdyksen emogalaksi sijaitsee tiedotteen mukaan yli kolmen miljardin valovuoden etäisyydellä Maasta. Räjähdys kiinnostaa tutkijoita erityisesti kirkkautensa ja sijoittumisensa vuoksi. Kohdetta on seurattu jo vuosia.

- Kohteen säteilemä kokonaisenergia on tuhatkertainen verrattuna normaaleihin supernovaräjähdyksiin. Kohteen emogalaksi on myös aktiivinen niin sanottu Seyfert-galaksi, jonka ytimessä on noin kymmenen miljoonan Auringon massainen supermassiivinen musta aukko.
- Kohteen spektroskooppiset ominaisuudet sekä hidas ja tasainen kirkkauden evoluutio osoittivat kuitenkin, että kyseessä ei ole normaali aktiivisen galaksin supermassiiviseen mustaan aukkoon liittyvä purkaus, Queen's University Belfastissa työskentelevä Kankare toteaa tiedotteessa.

 Tutkijaryhmällä on kaksi erilaista selitystä kohteen alkuperästä.
Jos kyse on yhdestä kaikkien aikojen kirkkaimmasta supernovaräjähdyksestä, se on lähtöisin tähdestä, jonka massa on vähintään useita kymmeniä tai satoja kertoja Auringon massa.

Toinen vaihtoehto on, että kyseessä on tähden hajoaminen galaksiytimen supermassiivisen mustan aukon aiheuttamien vuorovesivoimien vaikutuksesta.
Joka tapauksessa havainnot viittaavat siihen, että kohteessa räjähdysmäisesti laajeneva materiaali törmäsi ympäröivässä avaruudessa olevaan tiheään kaasuun, tiedotteessa todetaan.

Työkalu galaksien tutkimiseen
Tutkimuksessa esiteltiin myös viisi muuta löydettyä kohdetta, joilla on samankaltaiset ominaisuudet. Turun yliopiston professorin Seppo Mattilan mukaan tulevien havaintojen avulla voidaan ymmärtää erittäin suurienergisiä räjähdyksiä entistä paremmin.
- Kohteiden valtavan kirkkauden ansiosta niitä voidaan myös käyttää tulevaisuudessa työkaluina luotaamaan galaksien ominaisuuksia kaukaisessa maailmankaikkeudessa, Mattila arvioi tiedotteessa.
Suomesta tutkimuksessa ovat mukana myös tohtori Tuomas Kangas sekä tohtorikoulutettavat Jussi Harmanen ja Thomas Reynolds Turun yliopiston fysiikan ja tähtitieteen laitoksen Tuorlan observatoriosta.

Tutkimus on ilmestynyt Nature Astronomy -lehdessä.