Vuosisatojen myötä ihmisistä tulee idiootteja

Nykymaailmassa ei tarvita enää älyä, joten älykkäät karsiutuvat luonnonvalinnassa.

Geenitekniikkaan ja -tutkimukseen keskittyvä islantilaisyritys deCODE väittää, että ihmiskunnan keskimääräinen älykkyysosamäärä laskee vääjäämättä.
Lasku ei ole kovin jyrkkä, vain noin 0,4 pistettä vuosikymmenessä, mutta lasku kuitenkin. Vuosisatojen ja -tuhansien myötä meistä siis tulee idiootteja.

DeCODE perustaa väitteensä 129 808 islantilaisen tietokantaan, jota on kerätty vuosien 1910 ja 1990 välillä. Tutkijat etsivät muutoksia sellaisessa geenivariantissa, joka kertoo osin halusta opiskella ja kouluttautua. Siinä havaittiin lievää laskua.

Tutkijoiden mukaan älyä ei enää tarvita ihmiskunnan hengissä pitämiseen.

Islantilaistilasto kertoo, että korkeakoulutetut ihmiset saavat keskimääräistä vähemmän lapsia. Luonnonvalinta siis tavallaan poistaa koulutusgeenin geenipoolista, joten älykkyyttä alentavat mutaatiot yleistyvät.

Tutkimus on esitelty arvostetussa Proceedings of the National Academy of Sciences (PNAS) -tiedejulkaisussa.

Samalla tutkimusta johtava deCODEN toimitusjohtaja Kari Stefansson kuitenkin painottaa, että koko ajan kohentunut koulutustaso voi hävittää nämä hienovaraiset geneettiset muutokset. Keskimääräinen älykkyysosamäärä nimittäin nousi vuosien 1932 ja 1978 välillä 14 pistettä.

Silti ei ole täysin selvää, että geenit olisivat se ohjaava tekijä, joka vähentää koulutettujen naisten lasten määrää. Esimerkiksi Oxfordin yliopiston tutkija Melinda Mills on todennut, että vaikka geenit voivat vaikuttaa lasten määrään, se ei todennäköisesti ole merkittävin vaikuttava tekijä.
Koulutuksen lisäksi siihen vaikuttavat pitkälti sosiaaliset ja ympäristölliset tekijät. Ne voivat jopa ohittaa geneettisen vaikutuksen.

Cambridgessa sijaitsevan Euroopan bioinformatiikan instituutin johtaja Ewan Birney sanoo The Guardianin haastattelussa, että useimmat tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että syytä ihmiskunnan tyhmentymiseen pitää hakea kulttuuristamme ja tavastamme elää. Hän myös painottaa, etteivät geenit yksin määritä yksilön kykyä oppia uutta.

”En voi korostaa tätä tarpeeksi”, Birney sanoo.