James Webb Space Telescope (JWST) on tarkoitus ampua radalleen avaruuteen 18. joulukuuta

 Saatamme pian nähdä asioita, joita emme ole osanneet kuvitellakaan. 

     James Webb -teleskoopin peili muodostuu useista moduleista.

Tällainen on sen mahdollistava  avaruusteleskooppi.

Kaikuja 13,8 miljardia vuotta sitten tapahtuneesta alkuräjähdyksestä. Kaukaisia galakseja. Ja ennen kaikkea eksoplaneettoja. Ne ovat omaa tähteään niin kutsutulla elämänvyöhykkeellä kiertäviä planeettoja, joissa voisi olla nestemäistä vettä. Ja siis elämää sellaisessa muodossa kuin me sen tunnemme.

JWST:lle tehdään vielä viimeisiä testejä. NASA

1,5 miljoonan kilometrin päähän Maasta

JWST:n edeltäjä, Hubble-avaruusteleskooppi, laukaistiin kiertoradalleen 559 kilometrin korkeuteen vuonna 1990. Koska Hubble on Maan ilmakehän ulkopuolella, se pystyi ja pystyy edelleen ottamaan ennennäkemättömän tarkkoja kuvia kaukaisista kohteista. Hubble on kuitenkin tulossa lähivuosina käyttöikänsä päähän.

James Webb -teleskooppi sijoitetaan 1,5 miljoonan kilometrin päähän Maasta, niin kutsuttuun Lagrangen L2-pisteeseen. Lagrangen pisteet ovat avaruudessa olevia kohtia, joissa kahden toisiaan kiertävän kappaleen vetovoimat sekä keskipakoisvoima kumoavat toisensa.

Maan ja Auringon L2-piste sijaitsee Auringosta katsoen Maan takana. Se on ideaalinen paikka avaruusteleskoopille, koska kirkas valonlähde Aurinko on helposti peitettävissä.

Yksi ensimmäisiä tutkimuskohteita tulee olemaan seitsemän Trappist-planeettaa, joilla on Maan kaltaiset olosuhteet. NASA

Löytyykö Trappistista elämää?

JWST:n teleskooppi tulee olemaan halkaisijaltaan 6,5 metriä, kun Hubblen vastaava oli noin kaksi metriä. JWST:n tarkkuus on huomattavasti edeltäjäänsä parempi.

Teleskoopin peili on niin suuri, että se ei mahdu mihinkään käytössä olevaan rakettiin. Niinpä sille on suunniteltu ainutlaatuinen rakenne. Peili on taiteltu kasaan kuin paperiarkki ja se avataan avaruudessa, kertoo Nasa sivuillaan.

Yksi JWST:n tulevia tutkimuskohteita on jo aikaisemmin löydetty seitsemän eksoplaneetan järjestelmä 40 valovuoden päässä Maasta. Suunnilleen Maan kokoiset planeetat kiertävät kylmää kääpiötä, joka on saanut nimekseen Trappist-1, tutkijoiden lempioluen mukaan.

Jos James Webb -teleskoopin laukaisu sujuu onnistuneesti, ensimmäisiä kuvia ja muuta dataa saadaan odottaa reilut puoli vuotta. Matka sijoituspaikalle Lagrangen L2-pisteeseen kestää noin kuukauden, ja sen jälkeen laitteita testataan ja kalibroidaan useita kuukausia.