Neuvostoliiton tieteelliseksi ja sotilaalliseksi ylpeydeksi aiotun Buran-sukkulan vanhuuden päivät sujuvat vähemmän kunniakkaasti Baikonurissa.
USA:n presidentti Richard Nixon ilmoitti halvan ja uudelleen käytettävän avaruusaluksen kehitystyön aloittamisesta vuonna 1972.
Neuvostoliitossa hätäännyttiin. Kylmä sota oli kiihkeimmillään ja Kremlissä uskottiin, että sukkulaa voidaan käyttää sotilaallisesti, missä he toki olivat osin oikeassa.
Amerikkalaiset veivät sukkuloilla avaruuteen muun muassa vakoilusatelliitteja, vaikka valtaosa kymmenien sukkulalentojen lastista oli tarkoitettu siviilikäyttöön.
Moskova päätti vuonna 1976 aloittaa oman sukkulan kehittämisen. Buran-ohjelma oli Neuvostoliiton avaruushistorian suurin ja kallein. Ohjelmassa työskenteli enimmillään yli miljoona ihmistä 1 286 yrityksessä. Buran-ohjelmaan oli valjastettu maan parhaat tiedekeskukset ja teollisuuskompleksit.
Ohjelmaan pumpattiin rahaa säästelemättä. Ensimmäinen Buranin prototyyppi saatiin valmiiksi 1984 ja sillä tehtiin koelentoja. Vuonna 1988 miehittämätön Buran laukaistiin Energija-kantoraketilla Maan kiertoradalle. Se laskeutui kierrettyään Maan kaksi kertaa.
Lento onnistui suunnitelmien mukaan, mutta se jäi Buranin ainoaksi. Rahat loppuivat, Neuvostoliitto hajosi ja Buranin koti, Baikonurin avaruuskeskuskin jäi Kazakstanin puolelle.
Buran vietiin vuonna 1989 näytteille Pariisin ilmailunäyttelyyn Antonov An-225 -kuljetuskoneen selässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti