Nasa haluaa viedä ihmisiä Marsiin. Matkaa on kuitenkin noin 186 miljoonaa kilometriä, joten ihan mistään viikonloppuretkestä ei ole kysymys.

Mitä pitempään matka kestää, sitä enemmän astronautit altistuvat avaruussäteilylle, joka saattaa aiheuttaa kaikenlaisia terveyshaittoja ja altistaa myös syövälle myöhemmässä elämässä. Nopeudesta on muutakin hyötyä.

– Kun matka venyy, on enemmän on aikaa siihen, että jokin menee pieleen, kertoo Nasan pääinsinööri Jeff Sheehy CNN:lle.

Nasalla on muitakin suunnitelmia ydinkäyttöisiksi raketeiksi.Nasalla on muitakin suunnitelmia ydinkäyttöisiksi raketeiksi.
Nasalla on muitakin suunnitelmia ydinkäyttöisiksi raketeiksi. NASA

Yhdeksästä kuukaudesta kolmeen kuukauteen

Nykyisten rakettien voimanlähteenä on kemiallinen moottori, joka käyttää jonkinlaista polttoainetta.

Niidenkin puskemana kyllä pääsee Marsiin, mutta yhdensuuntainen matka kestäisi ainakin yhdeksän kuukautta, todennäköisesti enemmän.

USNC-Tech kehittää yhdessä Nasan kanssa ydinkäyttöistä moottoria, joka hurauttaisi astronautit Marsiin noin kolmessa kuukaudessa.

Tämä NTP (nuclear thermal propulsion) kehittää lämpöä uraanista, joka puolestaan kuumentaa nestemäistä vetyä. Se muuttuu kuumennettaessa kaasuksi, joka sitten purkautuu raketin perästä.

Nopeus kasvaa, polttoaineenkulutus laskee

NTP-raketit tuottavat noin kaksinkertaisen työntövoiman kemiallisiin moottoreihin verrattuna.

– Jos puhutaan autotermeillä, NTP-raketti vie sadalla kilometrillä puolet siitä polttoaineesta kuin kemialliset raketit, sanoo Sheehy.

Moottorin suojana on piikarbidia, jota käytetään muun muassa panssarivaunuissa. Se estää säteilyn astronauttien käyttämiin tiloihin.

Myös nestemäisen vedyn tankit sijoitettaisiin reaktorin ja miehistötilojen väliin. Sekin olisi tehokas säteilysuoja.