Kiina aikoo tuoda Maahan kiviä Kuun "pimeältä" puolelta.
Kiinan kuuluotain Chang'e 6 on laskeutunut Kuun kääntöpuolelle, "tömähtäen" kävelyvauhtia Kuun Apollo-kraatteriin.
Apollo-kraatteri sijaitsee Kuun kääntöpuolella – sillä puolella, jonka pinta ei koskaan näy Maahan.
Kraatteri on osa jättimäistä, läpimitaltaan 2 500-kilometristä Aitkenin allasta. Se hallitsee Kuun etelänavan aluetta. Aitkenin sisällä on lukuisia kraattereja.
Kiinan avaruushallinto CNSA sai näin vietyä luotaimensa Kuun kääntöpuolelle jo toisen kerran. Edellinen onnistuja Kuussa oli Chang'e 4 tammikuussa 2019.
Yksikään toinen maa ei ole luotaimineen päässyt kääntöpuolelle edes yhtä kertaa.
Kuusta näkyy Maahan koko ajan sama puoli, mutta hieman heilahdellen. Maan päällä Kuun pinnasta voi nähdä noin 59 prosenttia.
Kuun kääntöpuoli kuvattiin ensi kertaa jo lokakuussa 1959. Silloin Neuvostoliiton kuuluotain Luna 3 lähetti suttuisen kuvan, joka oli napattu Kuun toiselta puolelta.
Siitä lähtien on tiedetty, että Kuun kääntöpuoli on rosoisempi kuin näkyvä puoli.
CHANG'E 6 pääsi Kuun kiertoradalle noin neljä päivää lähdön jälkeen eli 7. toukokuuta.
Sitten aikaa kului laskeutumispaikan valintaan. Chang’e 6 laskeutui melko tarkalleen sinne minne sen pitikin.
Laskeutujan ja pienen mönkijän on näinä päivinä määrä tutkia ympäristöä ja kerätä noin kaksi kiloa Kuun kiviä ja pölyä.
Osan näytteistä kaivaa robottikäsi aina kahden metrin syvyydestä. Tässä auttaa kivipora.
Alus on kuuperällä vain alkuviikon, kertoo uutiskanava CNN. Kootut kivet lähetetään Kuun kiertoradalle paluulennolla nousijalle. Se on pieni raketti.
Näytteet siirretään näytesäiliöön paluulennolle Maahan. Säiliön on määrä pudota laskuvarjojen varassa Mongoliaan 25. kesäkuuta.
Tutkijat vertaavat Chang'e 6:n kiviä niihin näytteisiin, jotka Chang'e 5- toi Maahan joulukuussa 2020. Paluulastina oli silloin 1,73 kiloa kuukiviä.
Kuusta on tuotu kiviä Maahan jo 1960-luvun lopulta eri lennoilla lähemmäs 400 kiloa, mutta ei Kuun kääntöpuolelta.
Geologit ja kemisti saavat nyt kiviä ensi kertaa toiselta puolelta ja läheltä Kuun etelänapaa.
Chang'e 6 kuljettaa mukanaan myös pientä mönkijää, joka lasketaan liikkeelle.
Kiina lähetti jo aiemmin Kuuta kiertävälle radalle satelliitin, joka välittää dataa Maahan kääntöpuolelta. Satelliitti on nimeltään Queqiao-2. Se auttoi myös Chang'e 6:n laskeutumista, kertoivat CNSA:n viranomaiset verkkosivusto Space.comin mukaan.
Kiinan kuuohjelma on jatkunut jo 17 vuotta.
Seuraavaksi Kuuta tutkii Chang'e 7vuonna 2026. Chang'e 8 selvittää samana vuonna, miten Kuun etelänavan resursseja voisi hyödyntää rakentamisessa.
Päämääränä on Kiinan astronauttien eli taikonauttien lento Kuuhun ennen vuotta 2030. Yhdysvallat pyrkii samaan 2026 ja viimeistään 2027.
Ihminen on käynyt Kuussa viimeksi joulukuussa 1972 Yhdysvaltain Apollo-17 -lennolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti