Maailmankaikkeudessa on yli 100 miljardia galaksia. Lähes kaikkien tähän mennessä tutkittujen galaksien, myös meidän Linnunratamme, keskellä on niin raskas, tiivis ja vetovoimaltaan väkevä kohde, että sille löytyy vain yksi mahdollinen selitys, katsoi sitä miltä kantilta hyvänsä: se on musta aukko.
Kukaan ei ole nähnyt mustaa aukkoa, eikä koskaan näekään. Siinä ei ole mitään nähtävää. Se on vain tyhjä piste avaruudessa, paljon melua tyhjästä. Aukon olemassaolo on päätelty sen vaikutusten perusteella.
Asiantuntijoiden mielestä mustia aukkoja on olemassa 99,9 prosentin todennäköisyydellä. Jos useimpien galaksien keskellä ei ole mustia aukkoja, siellä on oltava jotain vielä hullumpaa. Kaikki epävarmuus saattaa kuitenkin pyyhkiytyä pois jo lähikuukausina, sillä astronomit aikovat vakoilla yhtä mustaa aukkoa, kun se ruokailee.
Sgr A* on istumassa ruokapöytään
Se nimittäin vetää puoleensa G2-nimistä kaasupilveä noin 3000 kilometrin sekuntivauhdilla, ja G2 saapuu aukon tapahtumahorisonttiin vuoden sisällä. Silloin radioteleskoopit ympäri maailmaa tarkentavat katseensa Sgr A*:een, ja niiden synkronoinnin toivotaan muodostavan koko planeetan kokoisen observatorion nimeltä Event Horizon Telescope, joka tuottaisi kuvia aktiivisesta mustasta aukosta. Emme kuitenkaan näe itse aukkoa, mutta todennäköisesti sentään sen kertymäkiekon eli aukon reunalle muodostuvan irtoainesrenkaan, jota voisi verrata aimo aterialta pöytäliinalle jääneisiin murusiin. Sen pitäisi riittää häivyttämään useimmat epäilyt mustien aukkojen olemassaolosta.
Kukaan ei ole nähnyt mustaa aukkoa, eikä koskaan näekään. Siinä ei ole mitään nähtävää. Se on vain tyhjä piste avaruudessa, paljon melua tyhjästä. Aukon olemassaolo on päätelty sen vaikutusten perusteella.
Asiantuntijoiden mielestä mustia aukkoja on olemassa 99,9 prosentin todennäköisyydellä. Jos useimpien galaksien keskellä ei ole mustia aukkoja, siellä on oltava jotain vielä hullumpaa. Kaikki epävarmuus saattaa kuitenkin pyyhkiytyä pois jo lähikuukausina, sillä astronomit aikovat vakoilla yhtä mustaa aukkoa, kun se ruokailee.
Jättiobservatorio antaa vastauksia peruskysymyksiin
Linnunradan musta aukko sijaitsee Jousimiehen tähdistössä 26 000 valovuoden päässä meistä, ja sille on annettu nimi Sagittarius A* (lyhennetään Sgr A*). Se on tätä nykyä rauhallinen, siis nirso syömään. Muissa galakseissa on tähtiä silppuavia ja planeettoja ahmivia hirviöitä, joita kutsutaan kvasaareiksi.Sgr A* on istumassa ruokapöytään
Se nimittäin vetää puoleensa G2-nimistä kaasupilveä noin 3000 kilometrin sekuntivauhdilla, ja G2 saapuu aukon tapahtumahorisonttiin vuoden sisällä. Silloin radioteleskoopit ympäri maailmaa tarkentavat katseensa Sgr A*:een, ja niiden synkronoinnin toivotaan muodostavan koko planeetan kokoisen observatorion nimeltä Event Horizon Telescope, joka tuottaisi kuvia aktiivisesta mustasta aukosta. Emme kuitenkaan näe itse aukkoa, mutta todennäköisesti sentään sen kertymäkiekon eli aukon reunalle muodostuvan irtoainesrenkaan, jota voisi verrata aimo aterialta pöytäliinalle jääneisiin murusiin. Sen pitäisi riittää häivyttämään useimmat epäilyt mustien aukkojen olemassaolosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti