Varovaisesti arvioiden satelliitteja on yli 20 000.
Kapealla kaistaleella, noin 36 kilometrin korkeudella päiväntasaajan yläpuolella on tungosta. Tällä ns. Clarken vyöhykkeellä satelliitit kiertävät ympyrärataa vain vajaan sadan kilometrin päässä toisistaan.
Miksi kaikki haluavat ängetä Clarken vyöhykkeelle?
Siksi, koska siellä lentävät satelliitit pysyvät tietyn paikan yläpuolella. Ne kiertävät planeettaamme samaan tahtiin kuin maapallo pyörähtää akselinsa ympäri.
Kapealla kaistaleella, noin 36 kilometrin korkeudella päiväntasaajan yläpuolella on tungosta. Tällä ns. Clarken vyöhykkeellä satelliitit kiertävät ympyrärataa vain vajaan sadan kilometrin päässä toisistaan.
Miksi kaikki haluavat ängetä Clarken vyöhykkeelle?
Siksi, koska siellä lentävät satelliitit pysyvät tietyn paikan yläpuolella. Ne kiertävät planeettaamme samaan tahtiin kuin maapallo pyörähtää akselinsa ympäri.
Tämä geostationaariseksi kutsuttu rata sopii esim. tietoliikennesatelliiteille. Tieteiskirjailija Arthur C. Clarke ehdotti jo vuonna 1945 rataa. Se on nykyään Clarken vyöhyke.
TV- asema löytää huomattavasti helpommin samassa suunnassa pysyvän satelliitin kuin jatkuvasti liikkuvan, eikä lähetystä vastaan ottavassa lautasantennissakaan tarvita seurantaa.
Meidän suomalaisten on käytettävä suuria antenneja, koska olemme lähetyksiä tänne välittävän viestintäsatelliitin peittoalueen reunalla ja meille ulottuva signaali on heikko.
Oma, tänne suunnattu satelliitti pienentäisi lautasantennit taskukokoisiksi...
TV- asema löytää huomattavasti helpommin samassa suunnassa pysyvän satelliitin kuin jatkuvasti liikkuvan, eikä lähetystä vastaan ottavassa lautasantennissakaan tarvita seurantaa.
Meidän suomalaisten on käytettävä suuria antenneja, koska olemme lähetyksiä tänne välittävän viestintäsatelliitin peittoalueen reunalla ja meille ulottuva signaali on heikko.
Oma, tänne suunnattu satelliitti pienentäisi lautasantennit taskukokoisiksi...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti