Pieni ja sisukas Sambia
Lähtökohdat vuoden 1964 vastaitsenäistyneellä Sambialla olivat kilpakumppaneita huomattavasti heikommat: 3,6 miljoonan asukkaan valtiossa lukion käyneitä afrikkalaissyntyisiä asukkaita oli noin 1500 ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita alle 100.
Päättäväinen peruskoulun opettaja Edward Makuko Nkoloso ei antanut tämän lannistaa itseään. Hän ilmoitti Time-lehden toimittajalle Sambian astronauttien lyövän sekä Yhdysvallat että Neuvostoliiton menemällä ensin kuuhun, ja sen jälkeen vielä Marsiin.
Laukaisujärjestelmä muistutti katapulttia. Avaruusraketti oli tarkoitus rakentaa alumiinista ja kuparista. Nkolosolta ei puuttunut muuta kuin rahaa. Hän haki puuttuvaa 700 miljoonaa dollaria Yhdistyneiltä kansakunnilta.
Avaruusohjelman johtajan harmin aiheena olivat kilpakumppanien vakoojat, jotka hänen mukaansa yrittivät varastaa sekä Sambian ”avaruussalaisuudet”, että avaruusmatkalle valmistautuvat kissatkin.
Nkoloson kehittelemässä koulutusohjelmassa tulevat astronautit kierivät mäkeä alas öljytynnyreissä, totuttelivat painottomuuteen harjoittelemalla putoamista ja kävelivät käsillään, sillä se oli avaruusohjelman johtajan näkemyksen mukaan ainoa tapa, jolla ihmiset kykenevät kävelemään kuussa.
Kaikki astronauttikokelaat eivät olleet yhtä omistautuneita asialleen, kuin Nkoloso olisi toivonut. Häntä häiritsi se, että monet vapaaehtoiset keskittyivät mieluummin rakkauden töihin, kuin kuun tutkimiseen. Maailman ensimmäisen naisastronautin ura katkesikin raskauteen.
YK ei suostunut rahoittamaan Nkoloson projektia. Myös Sambian hallitus piti etäisyyttä avaruusohjelmaan.
Kaikessa järjettömyydessäänkin projekti kuitenkin herättää kunnioitusta.
Siellä missä on tarpeeksi tahtoa, ovat todellisuus ja terve järki vain tiellä.
Lähde: Discovery News
Avaruusohjelman johtaja
Nkoloso oli nimittänyt itsensä Sambian kansallisen tieteen, avaruustutkimuksen ja filosofian akatemian johtajaksi. Hänen unelmanaan oli lingota kymmenen sambialaista astronauttia, sekä 17-vuotias tyttö kissoineen, Mars-planeetalle.Laukaisujärjestelmä muistutti katapulttia. Avaruusraketti oli tarkoitus rakentaa alumiinista ja kuparista. Nkolosolta ei puuttunut muuta kuin rahaa. Hän haki puuttuvaa 700 miljoonaa dollaria Yhdistyneiltä kansakunnilta.
Avaruusohjelman johtajan harmin aiheena olivat kilpakumppanien vakoojat, jotka hänen mukaansa yrittivät varastaa sekä Sambian ”avaruussalaisuudet”, että avaruusmatkalle valmistautuvat kissatkin.
Astronauttien valmennusohjelma
Rahoituskuvioiden järjestymistä odotellessa avaruuden valloittamiseen valmistauduttiin huolella.Nkoloson kehittelemässä koulutusohjelmassa tulevat astronautit kierivät mäkeä alas öljytynnyreissä, totuttelivat painottomuuteen harjoittelemalla putoamista ja kävelivät käsillään, sillä se oli avaruusohjelman johtajan näkemyksen mukaan ainoa tapa, jolla ihmiset kykenevät kävelemään kuussa.
Kaikki astronauttikokelaat eivät olleet yhtä omistautuneita asialleen, kuin Nkoloso olisi toivonut. Häntä häiritsi se, että monet vapaaehtoiset keskittyivät mieluummin rakkauden töihin, kuin kuun tutkimiseen. Maailman ensimmäisen naisastronautin ura katkesikin raskauteen.
YK ei suostunut rahoittamaan Nkoloson projektia. Myös Sambian hallitus piti etäisyyttä avaruusohjelmaan.
Kaikessa järjettömyydessäänkin projekti kuitenkin herättää kunnioitusta.
Siellä missä on tarpeeksi tahtoa, ovat todellisuus ja terve järki vain tiellä.
Lähde: Discovery News
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti