Kuva yhdestä välähdyksestä kahdeksan päivää ennen sen maksimikirkkautta ja 18 päivää sen jälkeen.
Valoilmiö tapahtui 4 miljardin valovuoden päässä Maasta.
(M. PURSIAINEN / UNIVERSITY OF SOUTHAMPTON AND DES COLLABORATION)
Kansainvälinen tähtitieteilijöiden joukko on havainnut avaruudessa 72 erittäin kirkasta, mutta verrattaen lyhytkestoista välähdystä.
Toistaiseksi valoilmiöiden sarja on jättänyt tutkijat hämilleen, sillä varmaa tietoa niiden alkuperästä ei ole.
Suomalaistutkija Miika Pursiainen Southamptonin yliopistosta on esitellyt havainnon tiistaina European Week of Astronomy and Space Science -tapahtumassa.
Välähdykset havaittiin pimeää energiaa koskevassa tutkimuksessa (Dark Energy Survey Supernova Programme), jossa selvitetään tieteilijöillekin arvoituksellisen energian vaikutusta universumin laajentumiseen.
Tutkimusdataa supernovista, eli massiivisista tähtien räjähdyksistä on kerätty Chilessä Andeilla sijaitsevassa observatoriossa.
Samankaltaiset supernovat
Pursiaisen mukaan välähdyksillä on yhtäläisyyksiä supernovien kanssa. Välähdykset ovat yhtä kirkkaita kuin supernovat, mutta ne kestävät merkittävästi vähemmän aikaa.
Supernovat voivat olla näkyvissä jopa kuukausien ajan, mutta välähdykset puolestaan ovat olleet näkyvissä vain viikon tai kuukauden verran.
Tutkijoiden mukaan välähdykset vaikuttavat myös supernovien tapaan laajentuvan ja viilentyvän ajan kuluessa.
Valoilmiöiden lämpötilan on arvioitu olevan noin 10 000-30 000 celsiusta. Niiden koko voi olla jopa sata kertaa niin suuri kuin Auringon ja Maan välinen etäisyys. 
- Emme oikeastaan vielä tiedä niistä paljonkaan, kertoo tutkija Pursiainen
Newsweek-lehden haastattelussa.