Aalto-2:n reilun puolentoista vuoden matka päättyy täydelliseen tuhoutumiseen.
Historian ensimmäisen suomalaissatelliitin matka on päättymäisillään.
Aalto-yliopistossa rakennetun Aalto-2-satelliitin kohtalonhetki koittaa keskiviikon ja torstain välisenä yönä arviolta kello 0:51.
Tuolloin satelliitti törmään maan ilmakehään, jolloin se tuhoutuu täysin paineaallon aiheuttaman kuumennuksen höyrystämänä. Tuhoutuminen näkyy taivaalla tähdenlentona.
Tuolloin satelliitti törmään maan ilmakehään, jolloin se tuhoutuu täysin paineaallon aiheuttaman kuumennuksen höyrystämänä. Tuhoutuminen näkyy taivaalla tähdenlentona.
Satelliitti ei toiminut avaruudessa odotetusti. Yhteys siihen menetettiin jo pian Kansainväliseltä avaruusasemalta vapauttamisen jälkeen.
Sen sijaan juhannusaattona 2017 avaruusmatkansa aloittanut Aalto-1-satelliitti on toiminut suunnitelmien mukaan. Aalto-1-satelliitti valmistautuu ottamaan käyttöön ilmatieteen laitoksen kehittämän plasmajarrun. Plasmajarru sekä satelliitin sisällä oleva vapautettava sähköjohdin hidastaa satelliitin vauhtia, jolloin se putoaa ilmakehään nopeammin. Putoamisaika nopeutuu parista vuodesta muutamaan kuukauteen.
– Tarkoituksena on vähentää avaruusromua eli tuoda jo missionsa päättäneet satelliitit hallitusti ja nopeasti pois kiertoradalta. Nykyisen avaruusbuumin aikana tämä on yhä tärkeämpää. Tulevaisuudessa jokainen satelliitti tulee todennäköisesti tarvitsemaan jarrulaitteen, professori Jaan Praks kertoo tiedotteessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti