Ilmastonmuutoksen aiheuttaman jäätiköiden sulamisen arvioidaan nostavan meriveden pintaa aiempaa enemmän ja nopeammin.
Meriveden pinta saattaa uusien arvioiden mukaan nousta vuosisadan loppuun mennessä jopa kolme kertaa enemmän kuin aiemmin on ennustettu.
Euroopan geotieteiden unionin (EGU) vuosittaiseen tapaamiseen Wieniin kuluvalla viikolla kokoontuneet tutkijat arvioivat merenpinnan nousevan 80-150 senttimetriä vuoteen 2100 mennessä.
Ennuste on lähes kolminkertainen YK:n alaisen kansainvälisen hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) viime vuonna julkaistun raportin lukuihin verrattuna.
IPCC:n raportti ennustaa meriveden nousevan 18-59 senttimetriä seuraavan sadan vuoden aikana.
Valtameren pinta nousi merentutkimuslaitoksen mukaan 1900-luvulla noin 1,8 millimetriä vuodessa eli viimeisen sadan vuoden aikana merenpinta on kohonnut noin 20 senttimetriä. Nyt valtameren pinta kohoaa kolme millimetriä vuodessa.
Valtameren pinta nousi merentutkimuslaitoksen mukaan 1900-luvulla noin 1,8 millimetriä vuodessa eli viimeisen sadan vuoden aikana merenpinta on kohonnut noin 20 senttimetriä. Nyt valtameren pinta kohoaa kolme millimetriä vuodessa.
Valtameren pinta ei nouse tasaisesti, vaan nousussa on alueellisia vaihteluja. Pohjanmerellä veden pinta nousee enemmän kuin valtameret keskimäärin.
Itämeren alueella meren pinta on noussut valtameren pintaa nopeammin 1970-luvulta lähtien. Tärkeimmät Itämeren vedenkorkeuteen vaikuttavat tekijät ovat ilmanpaine, tuuli ja veden virtaus Tanskan salmien läpi.
Maan kohoaminen pelastaa näillä näkymin Suomen rannikkoseudut Suomenlahden itäpäätä lukuun ottamatta.
Vuosituhansien saatossa Suomen maanpinta on jo noussut enimmillään 200 metriä, ja nousuvaraa on edelleen jonkin verran. Nousu on kuitenkin hidasta, Merenkurkussa vajaa sentti vuodessa, muualla vähemmän.
Maan kohoaminen pelastaa näillä näkymin Suomen rannikkoseudut Suomenlahden itäpäätä lukuun ottamatta.
Vuosituhansien saatossa Suomen maanpinta on jo noussut enimmillään 200 metriä, ja nousuvaraa on edelleen jonkin verran. Nousu on kuitenkin hidasta, Merenkurkussa vajaa sentti vuodessa, muualla vähemmän.
- Käynnissä on maan ja veden kilpajuoksu. Maan kohoaminen siis kumoaa valtameren pinnan nousun jopa siinä tapauksessa, että meriveden pinnan nousu jonkin verran kiihtyy.
Koko Grönlannin sulaminen nostaisi vedenpintaa 6-7 metriä. Näin suurellakaan nousulla ei olisi merkittävää vaikutusta Suomeen.
- Muutos kestäisi useita satoja vuosia, joten maa ehtisi nousta niin paljon, ettei vedenpinnan nousu olisi suinkaan kuutta metriä. Eniten tulvisi Haminassa ja tulvat vähenisivät Hankoon ja Turkuun päin tultaessa.
Vaasassa tuskin tulvisi lainkaan.
Vaasassa tuskin tulvisi lainkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti