Yksi suurimmista tähdistä, joita maailmankaikkeudestamme tunnetaan, on muuttunut rajusti lyhyessä ajassa. Monet tähtitieteilijät otaksuvat sen vuoksi, että tähti WOH G64 voi räjähtää supernovana koska tahansa.

Aiheesta uutisoivan New Scientistin mukaan WOH G64 on muuttunut punaisesta ylijättiläisestä eli superjättiläisestä keltaiseksi hyperjättiläiseksi.



Käytännössä tämä muutos ei kuitenkaan tarkoittanut tähden koon kasvamista, vaan kutistumista noin puoleen. 

Aiemmin tähti oli halkaisijaltaan noin 1500 kertaa Aurinkoa isompi eli reilut 2 miljardia kilometriä laidasta laitaan, nykyisin "vain" noin 800-kertainen.


Erikoista nimeämiskäytäntöä selittää pitkälti mittausperuste: tähdet luokitellaan yleensä niiden kirkkauden eikä niiden läpimitan mukaan (*). Superjättiläiset ja hyperjättiläiset tarkoittavat kaikkein kirkkaimpia tähtiä, eivät välttämättä suurimpia.

WOH G64:n kirkkaus pysyi muutoksen aikana kaikki aallonpituudet huomioiden ensin jokseenkin ennallaan. 

Viimeisen parin vuoden aikana kirkkaus on laskenut noin kolmanneksen verran, yhteiseurooppalaisen tutkimusryhmän tieteellisestä artikkelista paljastuu.

Toisaalta ihmissilmään tämä tähti muuttui ainakin aluksi paljon kirkkaammaksi. Aiemmin se hehkui punertavaa noin 3300 kelvinin (noin 3000 °C) lämpöä, nyt kellertävää noin 4800 kelvinin (noin 4500 °C) lämpöä. Sen valo ei enää keskittynyt punaisille aallonpituuksille, vaan keltaisille, joita ihmisen silmä aistii erityisen herkästi.

WOH G64 sijaitsee noin 160 000 valovuoden päässä meistä Suuressa Magellanin pilvessä, joka on kotigalaksimme Linnunradan kiekosta ”alaviistoon” sijaitseva läheinen kääpiögalaksi.

WOH G64 on kyetty suoraan kuvaamaan äärimmäisen ison kokonsa takia. Se on kauimmaisin tähti, josta on koskaan otettu valokuva (yllä).

Tähtien kirkkauden jaksoittaiset vaihtelut ovat tähtitieteilijöille peruskauraa, mutta tähtien lämpötilan muutokset eivät. Niinpä WOH G64:n muutos löi Bonanosin ryhmän ällikällä. Eräs tutkijoista päätti jopa tarkistaa, oliko kaukoputki todella tähdätty oikeaan paikkaan vai ei, New Scientist kertoo. Vastaavaa muutosta ei ole havaittu uutisen mukaan missään muualla aiemmin.

Bonanosin ryhmä on esittänyt kaksi mahdollista syytä muutokselle. Yhtäältä voi olla, että aurinkotuuli on kiihtynyt, ja sitä myötä tähti olisi pullauttanut ulko-osansa väkivaltaisesti avaruuteen. Tämä skenaario viittaa siihen, että WOH G64 voi räjähtää koska tahansa.

Kyse voi olla toisaalta yksinkertaisesti siitäkin, että WOH 64 paljastui mittauksissa kaksoistähdeksi. Ehkä sen toinen osapuoli on anastanut isommalta kumppaniltaan valtavan määrän kaasua?

Vuonna 1981 löydetystä WOH G64:stä on lähes jatkuvia kirkkausmittauksia viime vuosikymmeniltä, mutta sen värin eli sitä myötä pintalämpötilan mittauksia on tehty vain vähän. Niinpä tutkijat eivät tiedä, milloin värinmuutos tarkalleen tapahtui. Todennäköisenä ajankohtana he pitävät vuotta 2014.

Tieteellinen artikkeli on paraikaa vertaisarvioitavana. Sen voi lukea vapaasti Nature-kustantamon Research Square -palvelusta.