Tutkijat laskivat kaikkien universumin tähtien valon –
Valohiukkasten määrä on niin valtava, ettei sitä voi suhteuttaa mihinkään.
Tulos oli neljä kvattuordekiljoonaa fotonia.
Neljä kvattuordekiljoonaa valohiukkasta. Siinä on 84 nollaa.Luku on niin mieletön, että sitä ei voi suhteuttaa oikein mihinkään.
Se on jopa enemmän kuin maailmankaikkeudessa on arvioitu olevan atomeita.
Tiedämme tämän nyt, koska Fermi-avaruusteleskoopin mittauksia hyödyntänyt kansainvälinen tutkijaryhmä sai päätökseen kunnianhimoisen hankkeensa. Sen tarkoituksena oli selvittää maailmankaikkeuden tähtien syntyhistoria ja siinä sivussa mitata kaikki valo, jonka tähdet ovat universumiin säteilleet.
Tulokset julkaistiin Science-lehdessä.
Olbersin paradoksi
Olbersin paradoksi
Kuuluisa Olbersin paradoksi esitettiin 1800-luvulla.
Jos maailmankaikkeus on täynnä kirkkaita tähtiä, miksi yötaivas on pimeä?
Koska tähtiä on niin paljon, periaatteessa missä tahansa, mihin katsot, pitäisi olla tähti. Joka ikisestä taivaan pisteestä saapuisi meille siis valoa, joten yötaivaan pitäisi tämän logiikan mukaan olla hohtavan valkoinen.
Tiettävästi Johannes Kepler pohti tätä pulmaa jo 1500-luvulla.
Nykyään kuitenkin tiedämme, että maailmankaikkeus laajenee jatkuvasti,
eivätkä tähdet ole olleet olemassa ikuisesti. Kaukaisimpien tähtien valo ei ole vielä saavuttanut meitä.
Tähdet eivät myöskään säteile tarpeeksi valoa, jotta niiden kirkkaus voisi koskaan täyttää koko taivasta.
Tutkimuksen varsinainen tarkoitus
ei ollut laskea valohiukkasten määrää, vaan tämän avulla selvittää, miten tähtiä on muodostunut eri aikoina.
”Mittasimme tähtien valon määrän jokaisella ajanjaksolla maailmankaikkeuden historiassa – miljardi vuotta sitten, kaksi miljardia, kuusi miljardia vuotta sitten ja aina siihen asti, kun ensimmäiset tähdet muodostuivat”, selittää astrofyysikko Vaidehi Paliya Clemsonin yliopistosta.
Maailmankaikkeus syntyi alkuräjähdyksessä 13,7 miljardia vuotta sitten, ja ensimmäiset tähdet syttyivät 13,5 miljardia vuotta sitten.
Tutkijat pystyivät laskelmiensa avulla selvittämään, että kaikkein eniten tähtiä syntyi 11 miljardia vuotta sitten. Uusia tähtiä syntyy yhä jatkuvasti ympäri maailmankaikkeutta, mutta hitaammalla tahdilla kuin silloin, kun universumi oli vielä nuori.
Linnunradassa syttyy arviolta seitsemän uutta tähteä joka vuosi.
Tutkijat pääsivät näin kurkistamaan melkein maailmankaikkeuden alkuun asti. Tähtien valon historia on nyt rakennettu 90 prosentin osalta maailmankaikkeuden historiasta.
”Jotta pääsemme aivan alkuun asti, aivan ensimmäisten tähtien syntyyn, meidän täytyy kerätä havaintoaineistoa vielä kymmenen vuotta”, Ajello sanoo.
Tähtien valoa on arvioitu aiemmissakin tutkimuksissa, ja uuden tutkimuksen tulokset osuvat hyvin tarkasti yksiin aiempien, eri tavalla saatujen arvioiden kanssa.
”Ehkä jonain päivänä pystymme näkemään taaksepäin aina alkuräjähdykseen asti. Se on lopullinen tavoitteemme.”
