19 helmikuuta, 2025

Nasa antoi vakavimman asteroidivaroituksen koskaan !

2024 YR -asteroidin mahdollinen törmäyspäivä olisi 22.joulukuuta 2032. 

Avaruusjärjestö Nasa on päivittänyt uhka-arviotaan Maan lähietäisyydeltä ohittavasta 2024 YR -asteroidista. Tiistaina julkaistussa muistiossa Nasa arvioi, että asteroidilla on nyt 3,1 prosentin mahdollisuus osua Maahan vuonna 2032.

Todennäköisyys on suurin, jonka Nasa on koskaan antanut Maan ohittavalle asteroidille nykyaikaisessa ennusteessa.

Chilen El Sauce -observatorio havaitsi 2024 YR -asteroidin ensimmäisen kerran viime vuoden joulukuussa. James Webb -avaruusteleskoopin on määrä kääntää katseensa asteroidiin ensi kuussa.

International Asteroid Warning Network (IAWN) -järjestö julkaisi 2024 YR:stä varoitusmuistion 29. tammikuuta sen jälkeen, kun törmäyksen todennäköisyys oli noussut yli yhden prosentin. Luku on sittemmin vaihdellut, mutta todennäköisyys on ollut jatkuvasti nousussa. Nasan viimeisimpien laskelmien mukaan törmäyksen todennäköisyys on nyt 3,1 prosenttia.

Todennäköisyys on samaa luokkaa kuin kruunan (tai klaavan) heittäminen kolikolla viisi kertaa peräkkäin.

Mahdollinen törmäyspäivä on 22. joulukuuta 2032. IAWN:n mukaan mahdollisia törmäyspaikkoja olisivat Tyynenmeren itäinen alue, Etelä-Amerikan pohjoisosa, Atlantin valtameri, Afrikka, Arabianmeri tai Etelä-Aasia.

Kaupungintappaja  (City Killer)

Nasa arvioi asteroidin olevan noin 40–90 metriä halkaisijaltaan. Maahan osuessaan sen nopeus olisi arviolta noin 64 000 kilometriä tunnissa. Jos 2024 YR pääsisi Maan ilmakehään, se todennäköisesti räjähtäisi ilmassa voimalla, joka vastaisi kahdeksaa megatonnia TNT:tä, IAWN arvioi.

Edellisen kerran yli 30-metrisen asteroidi aiheutti yhtä merkittävän riskin vuonna 2004, kun Apophis-asteroidin törmäyksen todennäköisyydeksi laskettiin 2,7 prosenttia vuonna 2029. Myöhemmin törmäyksen mahdollisuus poissuljettiin lisähavaintojen perusteella.

Torinon asteikolla, jolla mitataan asteroiditörmäyksen vaaraa, 2024 YR yltää tasolle kolme. Kymmenportaisessa asteikossa se tarkoittaa ”tähtitieteellistä tarkkailua vaativaa”. Torinon asteikolla Apophis kuuluu luokkaan 0–1.

Vaikka epätodennäköinen törmäys tapahtuisi, se ei aiheuttaisi maailmanloppua. Asteroidi on luokiteltu kaupungintappajaksi, joka voisi aiheuttaa merkittävää tuhoa, mutta ei maailmanlaajuista katastrofia.

Vertailun vuoksi, dinosaurukset 66 miljoonaa vuotta sitten tappanut Chicxulubin asteroidina tunnettu avaruuskivi oli halkaisijaltaan noin 10–80 kilometriä.

16 helmikuuta, 2025

Maata lähestyy Supermassiivinen musta aukko

 Tutkijat tekivät päätelmän mustasta aukosta hypernopeiden tähtien perusteella.

Kuvassa osa Suuresta Magellanin pilvestä. 

Linnunradan kanssa törmäyskurssilla olevasta naapurigalaksista on löytynyt todennäköinen supermassiivinen musta aukko.

Yhdysvaltalaisvetoinen tutkijaryhmä teki päätelmän mustasta aukosta hypernopeustähtien perusteella. Paljastui, että osa niistä on saapunut Linnunradalle Suuresta Magellanin pilvestä mustan aukon singauttamina.

Hypernopeustähdet liikkuvat jopa kymmenkertaista nopeutta niin sanottuihin tavallisiin tähtiin verrattuna.

Päätellyn mustan aukon arvioidaan olevan massaltaan noin 600 000 kertaa Aurinkoa suurempi. 

Suuren Magellanin pilven mustine aukkoineen odotetaan törmäävän Linnunrataan noin kahden miljardin vuoden kuluttua.

Suuri Magellanin pilvi on Linnunradan suurin seuralaisgalaksi.

Harvard & Smithsonianin astrofysiikan tutkimuslaitoksen tutkijan Jiwon Jesse Hanin vetämän tutkimusryhmän tutkimusraportti on lähetetty vertaisarvioitavaksi. Se on julkaistu arXiv-palvelussa.

06 helmikuuta, 2025

Tällaisen kivimurikan iskeytyminen Maahan valtavalla nopeudella olisi katastrofi. Iskeytyminen valtamereen saisi aikaan ylihirmuisen korkean tsunamin.

 

Astronomit löysivät asteroidin, jolla on 1,3  prosentin todennäköisyys osua Maahan 22. joulukuuta 2032.

Asteroidi tunnetaan nimellä 2024 YR4. 

Sen havaitsi Chilessä sijaitseva neljän teleskoopin muodostamaan ATLAS-järjestelmään kuuluva teleskooppi. 

Tällä hetkellä asteroidi loittonee maasta.

Asteroidin arvioidaan olevan noin 40–100 metriä leveä. Todennäköisesti se on  yli 50 metriä leveä.

Nasan mukaan tällä hetkellä ei ole muita suuria asteroideja, joiden törmäämisen todennäköisyys on yli yhden prosentin.


Sekä Nasa että ESA muistuttavat, että lähes 99 prosentin todennäköisyydellä asteroidi ohittaa Maan turvallisesti.

Törmäämistä Maahan ei kuitenkaan voida täysin sulkea pois, juten asteroidin kulkua tarkkaillaan ja tutkitaan.

30 tammikuuta, 2025

Avaruudessa ihminen joutuu koville.

Avaruudessa ihminen joutuu koville. Kuva on vuodelta 1984, jolloin Bruce McCandless liikkui avaruussukkulan ulkopuolella typpisuihkujen avulla.Kuva on vuodelta 1984, jolloin Bruce McCandless liikkui avaruussukkulan ulkopuolella typpisuihkujen avulla. 

 Avaruudessa oleilu heikentää tiedonkäsittelyä, havaittiin tutkimuksessa. 

Avaruuden oudot olot, kuten pieni painovoima, voimakas säteily ja valon vuorokausivaihtelun puuttuminen voivat vaikuttaa voimakkaasti astronauttien fyysiseen terveyteen. He menettävät avaruudessa lihastoa, ja sydäntautien riski lisääntyy.

Avaruudessa oleskelun vaikutusta henkisiin kykyihin on tutkittu vähemmän, vaikka sillä saattaa olla suuri merkitys matkoilla suoriutumisessa. Avaruuslentäjien täytyy kyetä monimutkaisiin tehtäviin, joissa pienistäkin virheistä voi koitua kohtalokkaita seurauksia.

Uudessa tutkimuksessa paljastui, että kuuden kuukauden komennus Kansainvälisellä avaruusasemalla hidasti astronauttien tiedonkäsittelyä ja heikensi työmuistia sekä keskittymiskykyä. Lisäksi riskinottovalmius väheni.

Riskien ottaminen on avaruusmatkalla monissa tilanteissa välttämätöntä tehtävien suorittamiseksi ja hengissä selviämiseksi.

Nasan tutkijat mittasivat 25 astronautin älyllistä suorituskykyä kymmenen testin patterilla ensin maassa ennen lähtöä, sitten kahdesti avaruudessa ja vielä kahdesti Maahan palattua.

Astronauttien piti tehdä muun muassa kuviopäättelyä ja koettaa täyttää ilmapallo juuri optimaaliseen pisteeseen, jossa se on muhkeimmillaan mutta ei räjähdä.

Tutkijat havaitsivat, että astronautit suoriutuivat tehtävistä avaruusasemalla hitaammin kuin Maassa, mutta tekivät muuten yhtä tarkkaa tulosta. Univajeen ja stressitason vaikutus suljettiin pois.

Tiedonkäsittely ja työmuisti toimivat kotiinpaluun jälkeenkin hitaammin kuin ennen avaruusmatkaa. Kuukausi matkan jälkeen työmuisti ei edelleenkään ollut palannut ennalleen.

Tutkimuksen julkaisi Frontiers in Physiology -lehti.


Aiemmissa tutkimuksissa astronautit ovat itse raportoineet aivosumusta. Lisäksi muutoksia on havaittu aivojen rakenteessa ja toiminnassa.

Tutkijat korostavat raportissaan, että he eivät havainneet älyllisessä suorituskyvyssä systemaattista ja laajaa heikkenemistä, joka viittaisi keskushermoston vahingoittumiseen avaruudessa oleskelun aikana. Testattujen astronauttien toiminnanohjaus pysyi vakaana.

Tiedot ovat tärkeitä, kun punnitaan vuosia kestävää avaruuslentoa Marsiin.

Matka ei ainoastaan kestä paljon kauemmin kuin mikään tähän asti tehty avaruusmatka. Lennolla miehistön täytyy myös pystyä täysin itsenäiseen päätöksentekoon ja ongelmanratkaisuun. Maasta ei välimatkan pituuden vuoksi voida auttaa, sanoo Elisa Raffaella Ferrè New Scientist -lehdelle.

”Ihmisen suorituskyky on avainasemassa. Marsiin ei voida lähettää astronautteja, joilla on hidas reaktioaika.”

23 tammikuuta, 2025

Naapurigalaksimme Andromeda kiiruhtaa luoksemme noin 140 kilometriä sekunnissa.

 Kuvassa Andromedan galaksi avaruusteleskooppi Spitzerin tallentamassa kaukoinfrapuna-alueen kuvassa vuonna 2004. Tämä kuva on väärävärinen.

Lähin naapurigalaksimme 

 Andromeda galaksi avaruusteleskooppi Spitzerin tallentamassa kaukoinfrapuna-alueen kuvassa vuonna 2004. 

Kuva on tottakai 

vääränvärinen.

  

 


Andromedan ja Linnunradan yhdyntä ja yhdistyminen tapahtuu noin 2,5–5 miljardin vuoden päästä ja siinä nämä paikallisen ryhmän kaksi suurinta galaksia törmäävät ja "sulautuvat" toisiinsa.

28 joulukuuta, 2024






Tutkijat löysivät planeetan, joka saattaa kuvastaa maapallon kohtaloa. 

Tutkijat löysivät planeetan, joka saattaa kuvastaa maapallon kohtaloa.

Tähtitieteilijät ovat löytäneet kaukaisen planeetan, joka voi olla samanlaisessa tilanteessa kuin maapallo noin kahdeksan miljardin vuoden päästä.

Löydetty planeetta sijaitsee 4 000 valovuoden päässä maasta, ja se on nimeltään KMT-2020-BLG-0414. Planeetta kiertää valkoista kääpiötä, jollaiseksi Auringon odotetaan muuttuvan viiden miljardin vuoden päästä.

Valkoiset kääpiöt ovat tähtien pieniä ja erittäin tiiviitä ytimiä, jotka jäävät jäljelle, kun tähti on käyttänyt polttoaineensa loppuun.

Ennen valkoista kääpiötä Auringon on ennakoitu muuttuvan punaiseksi jättiläiseksi, joka ”syö” Merkuriuksen, Venuksen ja mahdollisesti jopa Maan ja Marsin.

Suurimman osan elämästään tähdet palavat fuusioimalla vetyä heliumiksi. Kun vety loppuu, massaltaan tarpeeksi raskaat tähdet alkavat fuusioimaan heliumia.

Heliumin syttyessä tähden ulko-osat laajenevat ja tähti muodostuu punaiseksi jättiläiseksi. Tällöin tähti voi paisua jopa sata- tai tuhatkertaiseksi ja ahmia lähellä olevat planeetat.

– Toistaiseksi meillä ei ole konsensusta siitä, voisiko Maa välttyä punaisen jättiläisen nielaisulta, tutkimuksen päätutkija Keming Zhang Kalifornian yliopistosta kertoo tiedotteessa.

– Joka tapauksessa maapallo on asumiskelpoinen enää vain miljardin vuoden ajan, kun valtameret höyrystyvät.

Ei ole varmaa, nielaiseeko Aurinko Maan


Jos Maa kuitenkin selviää punaisen jättiläisen hotkaisusta, se voisi näyttää planeetalta, jonka tutkijat ovat nyt löytäneet. Tähtitieteilijät julkaisivat tutkimustuloksiaan Nature-julkaisussa.

Planeetta sijaitsee Linnunradan keskustan lähettyvillä ja se havaittiin ensimmäistä kertaa vuonna 2020.

Aluksi tähtitieteilijät huomasivat emotähden ja sen jälkeen sitä kiertävän kiviplaneetan, joka on kaksi kertaa Maata suurempi ja kiertää 1–2 kertaa kauempana emotähteään kuin Maa kiertää Aurinkoa.

Voisiko ihmiskunta asua joskus jossain Jupiterin tai Saturnuksen kuussa? 

Ihmiskunnan säilymisen arviointi on lähinnä villiä spekulaatiota. Tutkijat eivät vielä tiedä, voisiko ihmiskunta selvitä punaisen jättiläisen vaiheesta tai pystytäänkö koskaan pysäyttämään sellainen lämpeneminen, joka kiehuttaa valtameriä seuraavan miljardin vuoden aikana.

Zhang kuitenkin spekuloi, että ihmiskunta voisi siirtyä Jupiterin ja Saturnuksen jäisille kuille.

– Kun Auringosta tulee punainen jättiläinen, asuinkelpoinen vyöhyke siirtyy Jupiterin ja Saturnuksen kiertoradoille, ja monista niiden kuista tulee valtameriplaneettoja. Tässä tapauksessa ihmiskunta voisi muuttaa sinne.