Suomalaistaustainen teksasilaisastronautti Timothy "Tim" Kopra vierailee vaimonsa Dawnin kanssa Suomessa.

Kuussa kävely oli aikanaan sytyke, joka sai Timothy Kopran tavoittelemaan uraa astronauttina.



Sisunautti Tim Kopra poikansa suomalaispiirteestä: "Se tuntuu jo epämukavalta"

Viime kesänä puolen vuoden komennukselta ISS-avaruusasemalta palannut Kopra kertoo olevansa hämillään siitä, kuinka maan pinnalla aika liitää.
- Tuntuu, että siitä on vasta muutama kuukausi kun palasimme. Kai se on merkki siitä, että täällä maapallolla on hauskaa, Kopra veistelee.
Hän kuvailee itseään äärimmäisen etuoikeutetuksi päästyään avaruuteen kahdesti. Hänen edellinen matkansa vuonna 2009 kesti kolme kuukautta. Viime kesänä päättynyt matka puolestaan 186 päivää.
Sattumaa hänen pääsynsä avaruusasemalle ei ollut. Kopra kertoo haaveilleensa astronautin urasta jo kuusivuotiaasta asti.
- Tuohon aikaan Yhdysvallat lähetti kuuhun ihmisiä ja minun isoveljelläni oli työpöydällään aiheeseen liittyviä pienoismalleja. Uskon, että tuohon aikaan jokainen pikkupoika halusi tulla astronautiksi isona. Katsoimme veljeni kanssa laukaisut ja kuuhun laskeutumiset, se oli hienoa ja inspiroivaa aikaa olla lapsi, Kopra sanoo.
Hän sanoo, ettei osaa edes kuvailla hänen uralleen antamaa panosta.
- Kun haluaa olla astronautti, sitä tiedostaa, miten naurettavalta ja epärealistiselta se tavoitteena kuulostaa, hän nauraa.
Hän kertoo saaneensa opiskeluaikoinaan mahdollisuuden tavata ihmisiä, jotka olivat jo tehneet ne asiat, mistä Kopra haaveili lapsena. Tämä vahvisti hänen haavettaan.
- Jos teen todella paljon töitä ja seuraan oikeaa polkua, niin ehkä, vain ehkä, minusta voi tulla astronautti, hän muistaa ajatelleensa.
Koulutus oli polveilevaa ja Kopra kuvaileekin sitä ”työkalujen laittamiseksi laatikkoon”.
- Nuorena sitä saattaa olla vaikea ymmärtää, että mitä tästä tai tuosta on hyötyä. Esimerkiksi matematiikka on sellainen aine, että vaikka sitä ei enää koulun jälkeen käyttäisi, se opettaa paljon siitä, kuinka ajatella.

Sisunautti on viettänyt avaruudessa 244 päivää.

Noin 400 kilometrin korkeudessa Maata kiertävä Kansainvälinen avaruusasema on maailman suurin satelliitti. Se on jalkapallokentän kokoinen rakennelma: 72,8 metriä pitkiä ja 108,5 metriä leveä.
Kopra kuvailee kansainvälistä avaruusasemaa uskomattomaksi paikaksi.
- Se on täysvarusteltu laboratorio, joka kiertää maata ja jonka miehistö on täysin omistautunut tieteelle. Teimme lukemattomia kokeita matkan aikana, hän kertoo.
Avaruusaseman miehistö tutki erityisesti sitä, miten puolen vuoden oleskelu avaruudessa vaikuttaa ihmiskehoon. Tätä selvitettiin seuraamalla muun muassa silmien terveyttä, kognitiota, mikrobiomeja ja syljen markkereita.

Avaruuslento vaikuttaa ihmiseen monin tavoin, pääasiassa negatiivisesti.
- Pohdimme kuinka ratkaista terveyteen liittyvät ongelmat. Moni asia avaruudessa ei ole hyväksi ihmisvartalolle, vaikka avaruudessa olo onkin usein mukava ja rento.
Avaruusasemalla miehistön jäsenet treenaavat päivittäin pitääkseen fysiikkansa äärimmäisen hyvässä kunnossa.
- Jos emme laittaisi painoa lihaksillemme, jota teemme harjoitellessamme, menettäisimme lihasmassaamme todella nopeasti.
Kopra kertoo, että moni maahan palaava astronautti huomaa muutoksia näköaistissaan.
- Itse olen onnekas, kun en ole tällaista kokenut, hän sanoo.

Kopra on viettänyt avaruudessa kaikkiaan 244 päivää. Tuona aikana hän on saanut tehdä kolme avaruuskävelyä. Hän myöntää, että siihen ei totu koskaan.
- Siitä ei tule rutiinia, sillä avaruudessa kävelyssä ei ole mitään tavanomaista. Ensimmäinen kävely oli erityisen mielenkiintoinen kerta. Ensimmäisenä päivänä oli laukaisu, toisena päivänä pääsimme maata kiertävälle radalle, kolmantena päivänä pääsimme avaruusasemalle ja neljännen päivän aamuna heräsimme ja ”lähdimme kävelylle”. Se on aikamoinen tahti.
Toista kertaa hän kuvailee vähemmän järisyttäväksi, sillä miehistö oli ehtinyt olla avaruusasemalla jo useita päiviä. Lisäksi heillä oli tuolloin mukanaan kokenut avaruudessa kävelijä, astronautti Scott Kelly.
- Kolmannella kerralla pystyin jo keskittymään täysin siihen, että työ tulee tehtyä äärimmäisellä huolellisuudella. Avaruuskävely ei tunnu vielä rutiinilta, mutta sen voin sanoa, että se on nöyrää ja äärimmäisen tärkeää työtä.
Parasta avaruusasemalla olossa on Kopran mukaan upeiden maisemien katselu ja kuvaaminen ikkunasta.
- Siihen ei kyllästy koskaan. Toki matkasta halutaan maksimaalinen hyöty irti, joten siellä tehdään todella paljon töitä ja meidän on tehtävä todella suuri määrä kokeita avaruusasemalla ollessamme.



Kopran kanssa matkustajina oli brittiastronautti ja venäläinen kosmonautti. Hän suitsuttaa tiimin jäseniä ja kertoo, että yhteiselo on helppoa, kun päämäärä on yhteinen.
- Välillämme on vahva side. Meillä on samanlainen mielenmaisema ja kokemuspohja, sillä olemme harjoitelleet paljon yhdessä.
Kopralla ei ole vielä tietoa, koska hän pääsee avaruusasemalle uudelleen.
- Kun astuu takaisin maanpinnalle, joutuu jonon päähän. Tyypillisesti se vaatii kaksi vuotta sopimuksen tekoon, kaksi vuotta harjoitteluun, puoli vuotta lentoon ja puoli vuotta toipumiseen. Siihen kuluu paljon aikaa ja nyt minun pitäisikin päättää, mitä tehdä seuraavaksi, Kopra sanoo.
Kuussa kävely oli aikanaan sytyke, joka sai Kopran tavoittelemaan uraa astronauttina. Hän kertookin, että vaikka saisi valita universumista minkä tahansa kolkan vierailtavakseen, hän menisi kuuhun.
- Haluaisin laskea jalkani kuun pinnalle, mutta en usko, että sitä tulee tapahtumaan, se jää nuoremmille seikkailijoille, 53-vuotias Kopra sanoo.