Euroopan avaruusjärjestö haluaa tukikohdan Kuuhun
Ihmisen perustama tukikohta Kuuhun on Euroopan avaruusjärjestön Esa:n prioriteettina, kun pohditaan miten korvata kansainvälinen avaruusasema ISS vuoden 2024 jälkeen.
Esa:n Kuu-tukikohdan ”suurlähettiläs” Bernard Foing toteaa, että kyseessä ei ole vain järkevä, mutta myös toteutettavissa oleva idea. Vision mukaan vuonna 2040 noin 100 ihmistä asuttaisi Kuuta sulattaen vettä jäästä, 3d-printanten koteja ja työkaluja ja syöden Kuussa kasvatettuja kasveja.
Foing vertaa Kuu-tukikohtaa rautateiden kehittämäiseen. Kylät ja kaupungit alkoivat kehittyä rautatieasemine ympärille, mikä houkutteli alueelle lopulta liiketoimintaa. Sama on tehtävissä Kuussa.
Kuu-kylä alkaisi rakentua vuonna 2030, jolloin Kuuhun lähetettäisiin 6-10 pioneeria, tieteilijöitä, teknikoita ja insinöörejä. Vuonna 2040 määrä kasvaisi 100:aan.
”Vuonna 2050 Kuussa asuisi 1 000 ihmistä. Vuosikymmenien päästä Kuussa syntyy jo lapsia”, Foing visioi.
Esa:n johtaja Jan Wörner haluaisi korvata vuonna 2024 tiensä päähän tulevan kansainvälisen avaruusaseman Kuu-tukikohdalla, josta muodostuisi ihmiskunnan seuraava avaruuden yhteistyön vaihe. Toistaiseksi poliittinen kenttä ei ole ollut tiedeyhteisön tavoin innostunut ajatuksesta.
Puuttuva palanen on Kuun mahdollistavan teollisuuden ja liiketoiminnan synnyttäminen ja sen mahdollisuuden osoittaminen päättäjille.
Potentiaalisia liiketoiminnan alueita on muun muassa basaltin louhiminen, helium-3 -isotoopin mahdollisuudet puhtaamman ydinvoiman tuottamiseksi Maassa. Lisäksi Kuun navoilta löytyvä jää tarjoaa mahdollisuuksia. Vedestä erotettava happi ja vety voisivat tarjota raaka-aineet satelliittien ja rakettien ajoaineelle.
Lisäksi Kuu tarjoaisi huomattavasti halvemman vaihtoehdon laukaista satelliitteja Maan kiertoradalle, kun kantorakettien ei tarvitsisi taistella Maan vetovoimaa vastaan.
Kuun valjastaminen ihmiskunnan hyödyksi on riippuvainen niukkenevilla resursseilla operoivien avaruusjärjestöjen ja yksityisen sektorin yhteistyöstä.
Foing vertaa Kuu-tukikohtaa rautateiden kehittämäiseen. Kylät ja kaupungit alkoivat kehittyä rautatieasemine ympärille, mikä houkutteli alueelle lopulta liiketoimintaa. Sama on tehtävissä Kuussa.
Kuu-kylä alkaisi rakentua vuonna 2030, jolloin Kuuhun lähetettäisiin 6-10 pioneeria, tieteilijöitä, teknikoita ja insinöörejä. Vuonna 2040 määrä kasvaisi 100:aan.
”Vuonna 2050 Kuussa asuisi 1 000 ihmistä. Vuosikymmenien päästä Kuussa syntyy jo lapsia”, Foing visioi.
Esa:n johtaja Jan Wörner haluaisi korvata vuonna 2024 tiensä päähän tulevan kansainvälisen avaruusaseman Kuu-tukikohdalla, josta muodostuisi ihmiskunnan seuraava avaruuden yhteistyön vaihe. Toistaiseksi poliittinen kenttä ei ole ollut tiedeyhteisön tavoin innostunut ajatuksesta.
Puuttuva palanen on Kuun mahdollistavan teollisuuden ja liiketoiminnan synnyttäminen ja sen mahdollisuuden osoittaminen päättäjille.
Lisäksi Kuu tarjoaisi huomattavasti halvemman vaihtoehdon laukaista satelliitteja Maan kiertoradalle, kun kantorakettien ei tarvitsisi taistella Maan vetovoimaa vastaan.
Kuun valjastaminen ihmiskunnan hyödyksi on riippuvainen niukkenevilla resursseilla operoivien avaruusjärjestöjen ja yksityisen sektorin yhteistyöstä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti