Uraania polttoaineenaan käyttävän raketin voimaosa on vain noin neljä metriä pitkä.
Nasa haluaa viedä ihmisiä Marsiin. Matkaa on kuitenkin noin 186 miljoonaa kilometriä, joten ihan mistään viikonloppuretkestä ei ole kysymys.
Mitä pitempään matka kestää, sitä enemmän astronautit altistuvat avaruussäteilylle, joka saattaa aiheuttaa kaikenlaisia terveyshaittoja ja altistaa myös syövälle myöhemmässä elämässä. Nopeudesta on muutakin hyötyä.
– Kun matka venyy, on enemmän on aikaa siihen, että jokin menee pieleen, kertoo Nasan pääinsinööri Jeff Sheehy CNN:lle.
Yhdeksästä kuukaudesta kolmeen kuukauteen
Nykyisten rakettien voimanlähteenä on kemiallinen moottori, joka käyttää jonkinlaista polttoainetta. Niidenkin puskemana kyllä pääsee Marsiin, mutta yhdensuuntainen matka kestäisi ainakin yhdeksän kuukautta.
Nopeus kasvaa, polttoaineenkulutus laskee
USNC-Tech kehittää yhdessä Nasan kanssa ydinkäyttöistä moottoria, joka hurauttaisi astronautit Marsiin noin kolmessa kuukaudessa.
Tämä NTP (nuclear thermal propulsion) kehittää lämpöä uraanista, joka puolestaan kuumentaa nestemäistä vetyä. Se muuttuu kuumennettaessa kaasuksi, joka sitten purkautuu raketin perästä.
NTP-raketit tuottavat noin kaksinkertaisen työntövoiman kemiallisiin moottoreihin verrattuna.
– Jos puhutaan autotermeillä, NTP-raketti vie sadalla kilometrillä puolet siitä polttoaineesta kuin kemialliset raketit, sanoo Sheehy.
Moottorin suojana on piikarbidia, jota käytetään muun muassa panssarivaunuissa. Se estää säteilyn astronauttien käyttämiin tiloihin.
Myös nestemäisen vedyn tankit sijoitettaisiin reaktorin ja miehistötilojen väliin. Sekin olisi tehokas säteilysuoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti