Perseverancea kuljettava kapseli tuli Marsin ilmakehään noin 20 000 kilometrin tuntinopeudella (5 556 m/s), jolloin sen lämpökilpi kuumeni noin 1 300 celsiusasteeseen.
Laskeutuminen Jezeron kraatteriin tapahtui noin kello 22.55 Suomen aikaa. Todellisuudessa mönkijä oli laskeutunut Marsiin jo 11 minuuttia aikaisemmin, koska radiosignaalin matka Marsista Maahan kestää tuon ajan. Matka Marsiin kesti lähes seitsemän kuukautta, kilometrejä kertyi 472 miljoonaa.
Se tiedetään jo lähes varmasti, että Marsissa on voinut olosuhteidensa puolesta olla elämää. Perseverancen tehtävä on selvittää, oliko sitä.
Tuloksia on turha odottaa ihan heti. Perseverance tekee porauksia ja tallentaa maanäytteitä suljettuihin kapseleihin, jotka lähetetään takaisin Maahan joskus 2030-luvulla laboratorioanalyyseihin.
Perseverance on hienostunein laite, mitä Marsiin on koskaan lähetetty. Se vastaa kooltaan citymaasturia, painaa tonnin, kantaa mukanaan 19 kameraa ja kaksimetristä robottikättä sekä valtaisaa määrää mittalaitteita ja työkaluja, joilla se tehtäväänsä suorittaa. Se kykenee olemaan 45 asteen kulman rinteessä missä tahansa asennossa kaatumatta, mutta välttää varmuuden vuoksi kaikkia yli 30-asteisia rinteitä.
Se on myös mönkijöistä nopein. Kuudella pyörällään Perseverance voi liikkua parhaimmillaan 152 metriä tunnissa. Matka on tässä tapauksessa tärkeämpää kuin nopeus, ja näennäinen hitaus tekee siitä hyvin energiapihin.
Luotaimen mukana on pikkuinen helikopterilennokki nimeltään Ingenuity. Se yrittää ensi kertaa ihmiskunnan historiassa lentää mekaanisesti vieraalla planeetalla, lievästi sanottuna haastavissa olosuhteissa: Marsin ilmakehän tiheys on noin prosentti Maan ilmakehästä. Ingenuityn roottorien kärkiväli on 1,2 metriä ja se painaa noin 1,8 kiloa.
Perseverancessa on myös kaksi mikrofonia, joilla yritetään saada tallennettua, miltä Marsin pinnalla kuulostaa. Tätä on yritetty aiemminkin, turhaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti