Iris²-satelliiteista kaavaillaan eurooppalaista kilpailijaa Elon Muskin Starlink-järjestelmälle.
Satelliittihanke kulkee nimellä Iris² (Infrastructure for Resilience, Interconnectivity and Security by Satellite).
EU on lähettämässä avaruuteen uuden nopeisiin ja toimintavarmoihin viestintäyhteyksiin erikoistuneiden satelliittien joukon.
EU:n sisämarkkinoista vastaava ranskalaiskomissaari Thierry Breton on kuvannut hanketta EU:n historian suurimmaksi avaruussopimukseksi.
Kyseessä on miljardeja euroja maksava satelliittikonstellaatio, jolla EU haluaa varmistaa amerikkalaisen Starlinkin tasoiset satelliitti- ja internetyhteydet kriisiaikojen varalle.
Järjestelmän rakentamista on perusteltu muun muassa Ukrainan sodan kokemuksilla. EU ei halua olla riippuvainen internetyhteyksiä ympäri maailmaa tarjoavan Starlinkin omistajasta Elon Muskista.
Uusien satelliittien tehtävänä on varmistaa se, että esimerkiksi luonnonkatastrofien, kriisien tai sotien aikana Euroopassa on viranomaisten, asevoimien ja tiedustelulaitosten käytössä luotettava, häiriöitä sietävä, tietoturvallinen ja nopea viestintäverkko.
Valmistuessaan Iris² tarjoaa vuonna 2028 nopeita laajakaistaisia yhteyksiä myös alueille, joille ei ole nyt saatavissa maanpäällisiä viestintäyhteyksiä.
Iris²-satelliittikonstellaatiota voi verrata merkitykseltään kahteen muuhun suureen eurooppalaiseen satelliittijärjestelmään eli Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmään sekä ympäristöä, ilmastoa ja säätä seuraavaan Copernicus-satelliittijärjestelmään.
Huipputurvallisen Iris²-järjestelmän tarkoituksena on olla maantieteellisesti kattava. Toisin sanoen yhteyksien pitää toimia sellaisillakin alueilla, joihin nykyiset viestintäsatelliitit yltävät huonosti kuten Pohjois-Suomessa ja arktisella alueella sekä Afrikassa.
Tiedonsiirrossa käytetään kvanttisalausta. Se on uutta teknologiaa, joka mahdollistaa tietoturvallisen viestinnän.
Iris²-satelliittien taustalla on EU:n turvallisten yhteyksien ohjelma. Satelliittien on tarkoitus palvella valtiollisten tahojen lisäksi myös yksityisiä ihmisiä ja yrityksiä. On vielä epäselvää, mitä tämä yksityisten osalta käytännössä tarkoittaa.
Suomen osalta SISÄMINISTERIÖ on juuri käynnistänyt Iris²:een liittyvän esiselvityksen, jossa keskitytään viranomaisten ja julkisen hallinnon palveluiden käyttöönottoon. Siinä tutkitaan, keitä ovat satelliittiverkon käyttäjäryhmät ja paljonko sen käyttö tulisi maksamaan. Työryhmän pitäisi saada työnsä valmiiksi ensi vuoden loppuun mennessä.
”Siinä vaiheessa meillä on tarkka kuvaus siitä, ketkä tätä palvelua tulevat tarvitsemaan, ketkä sitä hallinnoisivat sekä mitä kokonaisuuden käyttöönotto ja käyttö tulisivat maksamaan”, sanoo erityisasiantuntija Jonna Kuusivuori sisäministeriöstä.
Iris²-satelliittien käyttö vaatii muun muassa omia päätelaitteita.
”Iris² tuo meille turvaa niihin hetkiin, kun maan päällä toimiva viestintäratkaisu ei ole käytettävissä. Iris²-järjestelmän palvelu on valmistuessaan verrattavissa Virve 2:n palveluun.”
Virve 2 on uusi laajakaistainen viranomaisverkko, joka otetaan käyttöön lähivuosina. Sitä käyttävät viranomaiset, kuten pelastustoimi, poliisi, Puolustusvoimat ja hätäkeskukset.
Virve 2 ei ole kuitenkaan täysin kattava verkko. Kuusivuoren mukaan Suomi on korostanutkin sitä, että Iris²-satelliittien pitää kattaa koko arktinen alue.
”Valtiollisten toimijoiden näkökulmasta Iris² parantaisi kriittisen infran suojaamista, kriisienhallintaa sekä raja- ja merivalvontaa, koska yhteydet olisivat turvalliset ja kattavat”.
IRIS²-JÄRJESTELMÄ tukeutuu niin kutsuttuun Govsatcomiin, joka on yksi Euroopan avaruusohjelman alaohjelmista. Kyseessä on Iris²-järjestelmän ohella toinen viranomaisten ja julkisen hallinnon käyttöön tarkoitettu turvallinen satelliittiviestintäpalvelu, jota EU kehittää.
Erona Iris²-järjestelmään on se, että Govsatcom perustuu EU:n jäsenmaiden nykyisin jo käytössä oleviin satelliitteihin. Tarkoituksena on, että EU ostaa jäsenmaidensa nykyisistä satelliiteista kapasiteettia ja jakaa sitä jäsenmailleen.
Govsatcomin ongelmana on se, että jäsenmaiden nykyiset satelliitit ovat niin korkeilla kiertoradoilla, että niiden tarjoamat palvelut eivät kata kunnolla pohjoisia alueita.
”Sen takia EU:n komissiossa päätettiin perustaa turvallisten yhteyksien ohjelma, joka on siis sama kuin Iris²-järjestelmän käyttöönotto”.
Iris²-järjestelmän satelliittien maantieteellinen kattavuus on parempi kuin nykyisten, sillä siihen kuuluvia uusia satelliitteja lähetetään matalammille kiertoradoille.
Tuleva Iris² hyödyntää Govsatcomin maa-asemia, joita tosin niitäkään ei ole vielä olemassa. Joitain Govsatcomin palveluja on tulossa kuitenkin käyttöön jo tämän vuoden lopulla.
”Meille ei ole kerrottu vielä tarkkaan, mitä ne palvelut ovat ja mikä sen kapasiteetti on, mutta ne ovat korkean kiertoradan satelliittien palveluja. Niitä pystytään käytännössä testaamaan Etelä-Suomessa ja Suomen edustustoissa”.
IRIS²-JÄRJESTELMÄÄN kuulunee noin 170 satelliittia. Sen rakentamisen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu alun perin yhteensä kuusi miljardia euroa mutta julkisuudessa todellisten kustannusten on arvioitu nousevan jopa 12 miljardiin euroon.
Iris²-järjestelmän järkevyyttä onkin jo epäilty Saksassa. Siellä sen on arveltu olevan liian kallis hanke, jolla tuetaan suhteettomasti Ranskan avaruusteollisuutta.
EU:n kilpailutuksen kannalta kiusallista on, että Iris²-satelliittijoukon rakentamiseksi on tullut tarjous vain yhdeltä konsortiolta, jota vetää ilmailuyritys Airbus.
EU saattaa hyväksyä konsortion tarjouksen lähiviikkoina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti