Planck - luotain uudisti käsityksen kosmoksesta
Euroopan avaruusjärjestö ESA on julkaissut uudet tiedot maailmankaikkeuden iästä ja rakenteesta Pariisissa.
Liki neljä vuotta sitten laukaistu Planck-luotain on tuottanut kaikkien
aikojen tarkimman kartan kosmisesta mikroaaltotaustasäteilystä (CMB),
joka on jäänne alkuräjähdyksestä. Kartta antaa "liki täydellisen"
kurkistuksen universumistamme siltä hetkeltä kun tämä kaikkein vanhin
valo vapautui.
Tuolloin universumi oli tiheä 2 700 celsiusasteen lämpöinen keitto
protoneita, elektroneja ja fotoneita. Kun protonit ja elektronit
yhdistyivät vetyatomeiksi, säteily vapautui. Kuvan CMB-säteily on
peräisin tuolta hetkeltä, ajalta, jolloin universumin synnystä oli
kulunut 380 000 vuotta.
Sen jälkeen maailmankaikkeus on laajentunut ja säteily on venynyt mikroaaltojen aallonpituudelle.
Nyt saatujen tulosten mukaan maailmankaikkeuden iäksi tarkentui 13,82
miljardia vuotta. Aiempi arvio oli 13,7 miljardia vuotta. ESA tiedotti
tuloksista tänään kello 11 Suomen aikaa.
Mittaustulokset laittoivat myös kosmoksen rakenteen uusiksi. Planckin
tulosten perusteella tavallista ainetta on 4,9 prosenttia
maailmankaikkeudesta. Pimeää ainetta on 26,8 prosenttia ja jäljelle
jäävä 68,3 prosenttia on pimeää energiaa.
Lisäksi kävi ilmi, että universumi laajenee hitaammin kuin tähän asti on
luultu eli niin sanottu Hubblen parametri mitattiin jälleen aiempaa
pienemmäksi.![POIKKEAMAT Vahvistettu lämpötilakartta näyttää keskimääräisen lämpötilaeron puoliskojen välillä ja ns. POIKKEAMAT Vahvistettu lämpötilakartta näyttää keskimääräisen lämpötilaeron puoliskojen välillä ja ns.](http://static.iltalehti.fi/ulkomaat/planckvahvJI2103_503_ul.jpg)
POIKKEAMAT Vahvistettu lämpötilakartta näyttää keskimääräisen lämpötilaeron puoliskojen välillä ja ns. "kylmän" pisteen. (ESA / PLANCK)
YLLÄTYKSIÄ LÖYTYI
Erityisen kiinnostavana tutkijat pitävät CMB-säteilyn lämpötilanvaihtelun poikkeamia ennustetuista malleista. Toinen poikkeama on selvä asymmetria taivaanpuoliskojen välillä. Ennustetun mallin perusteella universumin pitäisi näyttää suunnilleen samalta riippumatta siitä, mihin suuntaan sitä katsoo.
Universumissa on myös "kylmä" kohta, joka on huomattavasti suurempi kuin aiemmin uskottiin.
Cambridgen yliopiston professorin George Efstathioun mukaan päämääränä on kehittää uusi malli, joka ennustaa poikkeamat ja linkittää ne yhteen.
- Olemme vasta alussa. Emme tiedä, onko tämä mahdollista ja minkälaista uutta fysiikkaa saatamme tarvita. Ja se on jännittävää.
Yksi tärkeä osa on suomalainen
YLLÄTYKSIÄ LÖYTYI
Erityisen kiinnostavana tutkijat pitävät CMB-säteilyn lämpötilanvaihtelun poikkeamia ennustetuista malleista. Toinen poikkeama on selvä asymmetria taivaanpuoliskojen välillä. Ennustetun mallin perusteella universumin pitäisi näyttää suunnilleen samalta riippumatta siitä, mihin suuntaan sitä katsoo.
Universumissa on myös "kylmä" kohta, joka on huomattavasti suurempi kuin aiemmin uskottiin.
Cambridgen yliopiston professorin George Efstathioun mukaan päämääränä on kehittää uusi malli, joka ennustaa poikkeamat ja linkittää ne yhteen.
- Olemme vasta alussa. Emme tiedä, onko tämä mahdollista ja minkälaista uutta fysiikkaa saatamme tarvita. Ja se on jännittävää.
Yksi tärkeä osa on suomalainen
![Planck-satelliitin Suomessa valmistetun 70 GHz:n vastaanottimen etu- (pienempi) ja takapäävahvistinyksiköt. Yksiköt on valmistanut DA-Design Oy. Planck-satelliitin Suomessa valmistetun 70 GHz:n vastaanottimen etu- (pienempi) ja takapäävahvistinyksiköt. Yksiköt on valmistanut DA-Design Oy.](http://static.iltalehti.fi/ulkomaat/planck70JI2103_503_ul.jpg)
Planck-satelliitin Suomessa valmistetun 70 GHz:n vastaanottimen etu-
(pienempi) ja takapäävahvistinyksiköt. Yksiköt on valmistanut DA-Design
Oy. (VTT)
Noin 400 miljoonaa euroa maksaneen luotainhankkeen ytimessä ovat ne
tärkeimmät eli mittauslaitteet. Yksi niistä on suomalaisvalmisteinen, 70
gigahertsin taajuudella toimiva radiovastaanotin. Sen rakentaminen on
ollut suomalaiskäsissä. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja
Aalto-yliopiston MilliLabin johdolla rakennettu mittauslaite on
ylittänyt odotukset.
- Me rakennettiin se tärkein osa siitä luotaimesta, VTT:n T&K-toiminnan kehittämisen johtaja Jussi Tuovinentäräyttää ylpeänä.
Suomalaislaite on tärkeä, sillä juuri tuolla taajuusalueella mittauksia haittaavat häiriöt ovat pienimmillään.
Vastaanotinta oli rakentamassa 15 suomalaistutkijaa. Heidät mukaan
lukien Planck-hankkeessa on mukana laite- ja tiedepuolella 40
suomalaista, joita Tuovinen luonnehtii "ykköskaartiksi". Hän hehkuttaa
tiedepuolen suomalaistutkijoita, joiden panos raakadatan käsittelyssä on
erityisen merkittävä.
Suomesta asian päällä ovat muun muassa Helsingin yliopiston dosenttiHannu Kurki-Suonio, teoreettisen fysiikan professori Kari Enqvist, tutkijaAnne Lähteenmäki Aalto-yliopistosta ja avaruustähtitieteen professoriEsko Valtaoja Turun yliopistosta. Yhteensä hankkeessa on satoja tutkijoita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti