Madagaskarin apinanleipäpuumetsät ovat kuuluisia.
Apinanleipäpuut ovat yksilöitä: niillä on usein nimet ja takanaan tuhansia vuosia historiaa. Puut voivat kasvaa 25 metriä korkeiksi ja niiden pullomaisen rungon ympärysmitta on usein yli 10 metriä – jopa 14 metriä.
Huolestuttava osuus Afrikan vanhimmista apinanleipäpuista on kuollut vuoden 2005 jälkeen. Vanhimmasta 13 puusta enää neljä voi hyvin: neljä on kuollut ja viisi tekee kuolemaa. Monet puista olivat yli 2 000 vuotta vanhoja.
On eriskummallista, että puut kuolevat niin äkillisesti. Puiden arvioidaan voivan elää jopa 5 000-vuotiaiksi ja voivat kestää jopa tulipaloja.
Ilmastonmuutos saattaa olla ilmiön takana, sillä se muuttaa saderytmiä puiden kasvualueella, lisää kuivuutta ja nostaa lämpötilaa.
– Ei ole normaalia, että 70 prosenttia näistä vanhimmista puista kuolee 12 vuoden sisällä. On vaikea keksiä muuta selitystä kuin ilmastonmuutos,
sanoo Pohjois-Carolinan yliopiston maantieteen laitoksen apulaisprofessori Erika Wise.
Puut ovat sisältä onttoja. Etelä-Afrikassa kasvoi turistien suosiossa ollut Platland-niminen puu, jonka rungossa toimi pieni baari. Puun arvioidaan olevan tuhatvuotias ja sekin on nyt jo osin kuollut. Botswanassa vankeja pidettiin apinaleipäpuuputkassa ennen siirtoa vankilaan. Ihmiset ovat käyttäneet isoja puita vuosisatojen ajat erilaisina rakennuksina.
Syy onttouteen on osin puun kaarnassa, joka maistuu elefanteille ja mätänee helposti. Näin ollen runko ei kasva tasaisesti ja siihen jää usein isoja onttoja koloja, kun se alkaa kasvaa vinoon.
Muutaman vuoden aikana C-vitamiinirikas hedelmä ja siitä tehty jauhe ovat nousseet myös Euroopassa suosituksi superfoodiksi, josta usein puhutan baobabina. Englanniksi puu tunnetaan myös dead-rat treena viitaten hedelmiin, joiden on sanottu muistuttavan kuollutta rottaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti