Planetaarinen tähtisumu NGC 7027 sisältää heliumhydridiä, joka koostuu heliumatomista ja vetyatomista. Taiteilijan näkemys. (KUVA: Nasa / Esa)
Kun nuori universumi hiukan jäähtyi, irralliset atomit alkoivat muodostaa yhdisteitä. Tutkijat ovat päätelleet, että maailmankaikkeuden ensimmäiset molekyylit koostuivat heliumista ja vedystä. Tällaista heliumhydridiä pitäisi olla avaruudessa nykyisinkin, mutta sitä ei ollut koskaan havaittu – kunne Nasan tutkijat pääsiäisen alla ilmoittivat tiedelehti Naturessa löytäneensä heliumhydridiä kaukaisesta tähtisumussa.
Tähtisumu NGC 7027 on jäänne ammoisesta auringon kaltaisesta tähdestä ja sijaitsee 3 000 valovuoden päässä Joutsenen tähdistön liepeillä.
Molekyylit saatiin haaviin Nasan lentävällä observatoriolla Sofialla.
Se on korkealla lentävä lentokone, josta herkät instrumentit suunnataan avaruuteen.
Nykyisin universumin aine on kasaantunut suuriksi, monimutkaisiksi rakenteiksi: planeetoiksi, tähdiksi ja galakseiksi.
Heti alkuräjähdyksen jälkeen maailmankaikkeus oli kuitenkin valtavan kuuma,
ja aine oli pieninä palasina. Sadantuhannen vuoden kuluttua alkuräjähdyksestä se oli järjestäytynyt irrallisiksi atomeiksi, enimmäkseen heliumiksi ja vedyksi.
Kun niistä olivat syntyneet ensimmäiset molekyylit, universumi pystyi jäähtymään, ja vetyatomit saattoivat vuorostaan reagoida heliumhydridin kanssa. Näin syntyivät vetymolekyylit, jossa on toisiinsa liittyneinä kaksi vetyatomia. Niistä alkoivat muodostua ensimmäiset tähdet.
Tähdissä taas ovat syntyneet kaikki ne alkuaineet, joista nykyinen universumi koostuu.
Heliumhydridin löytyminen on todiste kehityskulusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti