Batagaikan kraatteri Venäjän Jakutiassa
Jättimäinen monttu on nyt kilometrin pituinen ja 86 metriä syvä.
Viime vuoden lopussa julkaistun saksalaisen tutkimuksen mukaan vajoama on levinnyt 1980-luvulta lähtien keskimäärin kymmenen metriä vuosittain ja viime vuosina jopa 30 metriä vuodessa. Ensi kesänä se saattaa jo saavuttaa naapurilaakson, jolloin maan romahtaminen voi saada uutta vauhtia. Paikalliset asukkaat välttävät menemästä lähelle maanvajoamaa. He sanovat, että se on ovi aliseen maailmaan.
Viime vuoden lopussa julkaistun saksalaisen tutkimuksen mukaan vajoama on levinnyt 1980-luvulta lähtien keskimäärin kymmenen metriä vuosittain ja viime vuosina jopa 30 metriä vuodessa. Ensi kesänä se saattaa jo saavuttaa naapurilaakson, jolloin maan romahtaminen voi saada uutta vauhtia. Paikalliset asukkaat välttävät menemästä lähelle maanvajoamaa. He sanovat, että se on ovi aliseen maailmaan.
Maan on romauttanut ikiroudan sulaminen. Viime vuosina Siperiaan on ilmestynyt muuallekin suppilomaisia kraattereita, joiden alkuperää kukaan ei aluksi osannut selittää.
Batagaikan kraatteri on kuitenkin vanha. Maan vajoaminen sai alkunsa 1960-luvulla, kun alueelta hakattiin metsää. Puut eivät enää varjostaneet maanpintaa, ja aurinko pääsi lämmittämään maata kesäkuukausina. Puiden haihduntakaan ei enää viilentänyt aluetta.
Näin ylimmät routakerrokset alkoivat sulaa kiihtyvää tahtia. Samalla on paljastunut routakerroksia, joista vanhimmat ovat tutkijoiden mukaan jäätyneet tuhansia vuosia sitten.Brittitutkijoiden mukaan kraatteri voi paljastaa ilmastohistoriaa peräti 200 000 vuoden ajalta.
”Batagaikan kerrostumiin on rekisteröitynyt geologian jatkumo, mikä on melko epätavallista”, sanoo Julian Murton Sussexin yliopistosta BBC:lle.
Niiden perusteella tutkijat yrittävät nyt selvittää muun muassa viime jääkauden kulkua Siperiassa. Menneiden olojen hahmottaminen voi auttaa myös ennustamaan tulevaa.
Esimerkiksi 125 000 vuotta sitten jääkausien välissä ilmasto oli useita asteita lämpimämpi kuin nyt. ”Jos pystymme ymmärtämään, millainen ekosysteemi oli silloin, voimme saada vihjeitä myös siitä, kuinka ympäristö muuttuu nyt, jos ilmasto lämpenee.”
Mikäli ikirouta reagoi lämpenemiseen samalla tavoin kuin viime jääkauden jälkeen, odotettavissa on lisää isoja monttuja, uusia järviä ja vesistöjä.
Roudan sulaessa maasta vapautuu myös sinne vangiksi jäänyttä hiiltä. Mikrobit kuluttavat hiilen ja tuottavat jätteeksi metaania ja hiilidioksidia, jotka lämmittävät ilmastoa entisestään, Frank Günther Alfred Wegener -instituutista sanoo BBC:lle.
”Lämpeneminen kiihdyttää lämpenemistä, ja samanlaisia muodostelmia voi syntyä muuallekin. Kukaan ei voi pysäyttää kehitystä. Ei ole mitään teknisiä keinoja, joilla kraattereiden syntyminen voidaan estää". Günther ennustaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti