Planeetta TOI-270 d:n kaasukehän koostumus tiedetään, mutta pinnasta on eri tulkintoja. Webbin katse on tarkka, mutta pintaan se ei yllä.
Valtamerellinen eksoplaneetta, jonka pinnan vesi on yli sata-asteista.Onko se mahdollista...?
Se on mahdollista, jos pinnalla on kova paine.
Webb löysi vesihöyryn, metaanin ja hiilidioksidin kemiallisia yhdisteitä eksoplaneetan kaasukehästä, joka on noin 70 valovuoden päässä maapallosta.
Planeetan massa on vajaat viisi Maan massaa. Planeetan läpimitta on noin kaksi kertaa niin suuri kuin Maan.
CAMBRIDGEN yliopiston tähtitieteilijät sanovat, että havaitun planeetan kaasukehän kemiallinen seos viittaa siihen, että valtameri kattaisi koko planeetan pinnan. Kaasukehä olisi vetyä.
"Valtameren lämpötila voi olla sata astetta celsiusta tai enemmän.”
Tuloksia julkaisi myös tiedelehti Astronomy and Astrophysics Letters.
WEBB on viime aikoina tutkinut yhä enemmän valikoituja eksoplaneettoja, joita pidetään lupaavana elämän esiintymiselle.
Teleskooppi vangitsee tähden valoa, joka kulkee eksoplaneetan kaasukehän läpi. Tuon valon spektri tarjoa tietoa sitä, mitä alkuaineita ja yhdisteitä kaasukehässä on ja missä suhteessa.
Tähtitieteilijät Kanadassa tutkivat myös Webbin mittauksia ja tätä eksoplaneettaa, joka tunnetaan luettelonimellä TOI–270 d. Se löytyi jo 2019, mutta nyt Webb käänsi siihen tarkat peilinsä.
He havaitsivat samat kaasukehän yhdisteet. Kanadalaisten tulkinta kuitenkin on, että planeetta on liian kuuma nestemäiselle vedelle.
Pinnan lämpötila voi kohota jopa 4 000 asteeseen. Kaikki vesi olisi haihtunut. Kivisen pinnan päällä olisi hyvin tiheä kaasukehä, jossa on vetyä ja vesihöyryä.
Todisteet TOI-270 d:n valtamerestä perustuvat ammoniakin puuttumiseen. Sitä pitäisi esiintyä kemiallisesti vetyisessä kaasukehässä.
Ammoniakki liukenee hyvin veteen, joten se ehtyisi kaasukehästä, jos pinnalla on valtameri.
Yksi tulkinta on, että eksoplaneetta on "hyseaaninen”, eli maailma, jossa on valtameri vetyisän kaasukehän pinnalla.
TOI-270 d on lukittunut radallaan eli kääntää saman puolen kohti emotähteään. Toinen puoli on ikuisessa pimeydessä. Tämä tuottaa planeetalle äärimmäisen lämpötilojen vaihtelun.
Yön ja päivän rajamailla voisi silti "lymytä" elämää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti