12 maaliskuuta, 2024

Electric vertical take-off and landing aircraft

Kuvittajan näkemys kiinalaisesta sähkökoneesta, jossa on sekä pysty- että vaakaroottorit. Kiinassa on tehty ensimmäinen koelento sähkökäyttöisellä lentävällä taksilla kaupungista toiseen.

Koelennon järjesti Autoflight-niminen yritys.

Helikopterin tavoin suoraan ilmaan nouseva taksi lensi eteläisessä Kiinassa sijaitsevasta Shenzhenin kaupungista Zhuhain kaupunkiin.

Yhtiön mukaan lento kaupungista toiseen kesti noin 20 minuuttia, kun autolla matkan taittaisi kolmessa tunnissa.

Autoflightin mukaan koelento oli täysin automatisoitu ja se tehtiin ilman miehistöä. Liikennevälineessä on paikkoja viidelle henkilölle.


Niin kutsuttujen lentävien taksien toivotaan olevan osa tulevaisuuden kaupunkimatkustamista.

Viime vuonna ”lentotaksien” tulo kaupalliseen käyttöön otti askeleen eteenpäin, kun kiinalainen Ehang-yritys kertoi saaneensa maan siviili-ilmailuviranomaiselta tyyppiluvan sen 216-S-mallille, Reuters kertoo.

Ehangin lentävä taksi kulkee ilman pilottia ja siinä on tilaa kahdelle matkustajalle. Se voi kulkea enimmillään 130 kilometrin tuntinopeudella. Pisimmillään sillä voi matkustaa 30 kilometriä.

Pystysuoraan nousevia ja laskeutuvia sähköisiä lentolaitteita kutsutaan evtol-koneiksi (electric vertical take-off and landing aircrafts).

07 maaliskuuta, 2024

Hybridilentokone - Hybrid aircraft

EcoPulse in flight

Ranskalaisen Airbusin EcoPulse

Kuvittele, että marketin pysäköintialueelle laskeutuu hieman erikoisen näköinen ja ehkä oudon hiljainen lentokone. Joukko matkustajia nousee koneeseen, joka nousee siivilleen jalkapallokenttää pienemmältä alueelta ja häipyy pois.

Kuulostaa tutkijoiden ja keksijöiden haaveelta, mutta ketteriä sähköisiä tai osittain sähköisiä lentokoneita kehitellään jo. Painopiste on nyt hybriditekniikassa, jolla useat yritykset aikovat aloittaa sähköistetyn lentämisen vuoden 2028 paikkeilla.

Hybridilentokone käyttää akkuihin ladatun sähkön rinnalla nestemäistä polttoainetta. Koneessa on useita moottoreita. Esimerkiksi ranskalaisen Airbusin EcoPulse -lentokoneessa on yksi polttomoottori ja kuusi sähkömoottoria.

Tavallisesti polttoaine on vähäpäästöistä, uusiutuvaa lentopolttoainetta, jota ilmailuala kutsuu nimellä SAF eli ”kestävä lentopolttoaine”


Suomalainen Lygg järjestää jo perinteisiä lentoja pääasiassa yrityksille. Nyt yhtiötä kiinnostavat hybridikoneet.

”Lygg luo suoria yhteyksiä lentoyhteyksiä tarvitsevien yritysten ja palveluntarjoajien välille. Kun matkustajia tulee riittävästi, järjestämme lennon. Tuomme kaluston lähelle varsinaisia matkustajia ja heidän tarpeitaan.”

Yhtiöllä oli viime vuonna liikevaihtoa parin miljoonan verran. Liikennevirrat ovat vielä ohuita ja lennot paljolti alueellisia.

Joulukuussa yhtiö ja Yhdysvaltojen Virginiassa toimiva Electra sopivat yhteistyöstä Electra eSTOL -hybridikoneiden tarjoamisesta palveluna lentoyhtiöille. Electran kone lentää 900 kilometriä ja ottaa yhdeksän matkustajaa.

”Hybridilentokoneet, joissa on 8–14 matkustajapaikkaa, saadaan käyttöön muutamassa vuodessa, tällä vuosikymmenellä. Täyssähköisiä koneita tulee ensi vuosikymmenellä. Hybridillä hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää nopeasti 95 prosentilla perinteiseen ilmailuun verrattuna. ”

                          Electra

Electran pientä lentokonetta on kehitetty lyhyille kiitoradoille. Paljon tutkimusta on tarvittu ennen Electran pienen testikoneen lentoa viime vuonna.

Massachusettsin teknologiainstituutin (MIT) aerodynamiikan ja lentokonetekniikan tutkijat John Hansman ja Mark Drela ovat teknisinä neuvonantajina.

He kehittivät ”lyhyen kiitoradan” lentokoneen konseptin, kun työskentelivät MIT:n aeronautiikan ja astronautiikan osastolla. Kyseinen Aeroastro tutkii ilmavirtauksia lentokoneen pinnoilla, nykyään suuritehoisten tietokoneiden avulla.

Samoin Yhdysvaltojen ilmavoimat ja avaruushallinto Nasa ovat tukeneet huipputarkkoja aerodynamiikan simulointeja.

Tuloksena on teknologiaa, jonka alkuperäisen nimen ”blowing lift” voinee suomentaa vaikka ”puhallusnosteeksi”.

Ajatuksena on puhaltaa Ilmaa siiven ja laskusiivekkeiden yli siten, että saadaan lisää nostovoimaa. Siiveke kääntää ilmavirtaa alaspäin. Lisääntyneen nostovoiman ansiosta voi nousta ja laskeutua pienillä nopeuksilla.

Ideaa kokeiltiin ensimmäisen kerran jo 1960-luvulla, mutta koneesta tuli liian monimutkainen. Nyt laskentatehon nousu suunnittelussa ja sähkölaitteiden käyttö rakenteissa ovat tehneet tekniikasta käytännöllisen, kertoo Aviation Week.

Electra pystyy nousemaan noin sadan metrin matkalta, kun tavallinen pienkone vaatii lähes kilometrin verran kiitotietä. Kentäksi riittää 100 kertaa 30 metrin kokoinen alue. Lyggin mukaan Euroopasta löytyy satojatuhansia aukioita, jotka soveltuvat lentokentiksi.

Kiitoradasta irtoamiseen riittää jopa vajaan 50 kilometrin tuntinopeus. Nykyään lentäjä pääse pienkoneella ilmaan vasta vähän yli sadan kilometrin tuntinopeudella. Isoilla koneilla maasta irtautuminen vaatii 250–300 kilometrin tuntinopeuden.

Sähköistettyä alueellista lentämistä käynnistetään myös Electran kotimaassa Yhdysvalloissa. Yhtiö JSX tarjoaa hyppää kyytiin -lentopalveluja, yksityisten ja tilauslentojen välialueella. Yhtiö aikoo ottaa käyttöön ensimmäiset hybridilentokoneet vuonna 2028. 


Kolmas toimittaja on ranskalainen Aura Aero, joka lupaa koneidensa tulevan vähän myöhemmin, vuoteen 2030 mennessä, kertoo uutistoimisto Reuters.

      EcoPulse 

Ranskassa Airbusin hybridilentokone EcoPulse nousi ilmaan marraskuun lopussa. Testilento kesti noin sata minuuttia.

Rakentajat lisäsivät kaupalliseen Daher TBM 900 -lentokoneeseen akut ja siipiin kuusi sähkömoottorikäyttöistä potkuria. Kone pystyy lentämään 1 800 kilometriä ja kuljettamaan viisi matkustajaa.

EcoPulse on tarkoitettu mallikappaleeksi. Kaupallinen kone tulee olemaan jotain muuta, mutta näytelaite on osoittanut, että tekniikka on toteutettavissa.

EcoPulse in flight
EcoPulse, the hybrid-electric technology demonstrator aircraft being jointly developed by Daher, Safran, and Airbus, started its flight-test campaign on Nov. 29, 2023. 

26 helmikuuta, 2024

Jättimäinen musta aukko ahmaisee Aurinkoa vastaavan massan päivässä

Tällaiselta massiivinen musta aukko voisi näyttää, jos sitä pääsisi katsomaan lähempää.

Massiivisten galaksien keskustassa on yleensä massiivinen musta aukko. Nyt on havaittu kaukana valtava musta aukko, joka  nielee yli Auringon verran lisää ainetta päivittäin.

Jättiläinen on myös kirkkain havaittu kohde, päättelevät aukkoa seuraavat tutkijat. Kirkkaus johtuu siitä, että aukkoon putoava aine kuumenee ja säteilee raivokkaasti ennen katoamistaan mustuuteen.

Aukko kasvaa nopeimmin tähän asti havaituista. 

Sen massa vastaa noin 17 miljardin Auringon massaa, kertoo tähtitieteilijä Christian Wolf Australian kansallisesta yliopistosta (ANU).


Kohteen paikannuksesta on tiedotteessa myös video. Tutkimus julkaistiin Nature Astronomy -tiedelehdessä.


Tällaisia kirkkaita kohteita sanotaan kvasaareiksi.

Nimitys viittaa siihen, että kohteet ovat pistemäisiä eli “kvasistellaarisia” tähden kaltaisia kohteita.

Niiden säteilyn aiheuttavat siis mustien aukkojen ympärillä olevat aineen kertymäkiekot. 

Tämän jättiläisen ympärillään aiheuttama säteily on monta sataa biljoonaa kertaa kirkkaampaa kuin Auringon lähettämä.


Kohteen valon spektriviivojen vahvuudet ja leveydet kertovat  heti, että kyseessä on hyvin kuuma säteilylähde, jonka lämpötila on miljoonia asteita, kun kuumimpien tähtien pintalämpötilat ovat "vain" noin 50 000 astetta.

Siellä on myös kaasua, joka liikkuu suurella nopeudella massiivisen mustan aukon aiheuttamassa vahvassa painovoimakentässä.

Aukkoa kiertävän kuuman ainekiekon läpimitta on noin seitsemän valovuotta. Se on noin 15 000 kertaa Auringon ja Neptunuksen välinen etäisyys. Kertymäkiekon säde ulottuisi siis lähes Auringon naapuritähden Proxima Centaurin etäisyydelle, joka on noin 4,2 valovuotta.


Havaittu säteily lähti matkaan kvasaarista J0529-4351 yli 12 miljardia vuotta sitten.

Maailmankaikkeus laajenee koko ajan, joten etäisyyksien mittaaminen ei ole yksinkertaista. Parempi on vain sanoa, että valo lähti liikkeelle yli 12 miljardia vuotta sitten eli kun maailmankaikkeus oli noin 1,8 miljardin vuoden ikäinen.