Insight on asettanut toisen mittalaitteensa Marsin pinnalle.

Pora ja sen lämpömittarit tunkeutuvat hitaasti viiden metrin syvyyteen ja pysähtyvät välillä mittaamaan.

Laiteen piikki ja pora tunkevat ehkä viisi metriä pinnan alapuolelle. Näin pora menisi syvemmälle kuin mikään muu Marsissa käynyt laite, kertoo Nasan tiedote.

Vertailun vuoksi Nasan laskeutuja Viking 1 kauhaisi Marsia 22 senttimetrin syvyydeltä vuoden 1976 lopulla. Toinen laskeutuja, Phoenix, pääsi 18 senttimetrin syvyyteen Marsin pohjoisella napaseudulla kesällä 2008.

Pian pääsemme kunnolla Marsin maaperään, sanoi HP3:a kehittänyt tutkija Tilman Spohn Saksan ilmailu- ja avaruuskeskuksesta.

HP3 näyttää hieman auton tunkilta. 

Sen metalliputken sisässä on noin 40 senttiä pitkä luotain, jonka päähän on kiinnitetty lämpöantureita.

Kun laite tunkeutuu syvemmälle, se mittaa koko ajan lämpötilaa. Luotain pysähtyy alas mennessään 51 senttimetrin välein. Sitten se lämpenee paikallaan aina noin neljä päivää.

Anturit mittaavat, kuinka nopeasti laite lämpiää. Lukema kertoo toivottavasti tutkijoille, miten hyvin Marsin maaperä johtaa lämpöä.

Taukojen takia kuluu kuluu yli kuukausi ennen kuin pora pääsee syvimpään kohtaansa eli viiteen metriin. Jos pora pääsee niin syvälle, selvittää lennonjohto sen jälkeen nopeasti punaisen planeetan sisäisen lämpötilan.

Jos pora kohtaa liian kovaa kiveä jo ennen kuin se pääsee kolmeen metriin, kestää mittaus pitempään. Tutkijat tarvitsevat silloin kaksi Maan vuotta siihen, että mitattua tietoa suodatetaan muusta kohinasta.

”Pinnalla ei ole juuri lainkaan kiviä. Uskomme, että myöskään Marsin pinnan alla emme kohtaa suuria kiviä”, sanoi Jet propulsion tutkija Troy Hudson, joka oli suunnittelemassa HP3-poraa.

”HP3 on tehokas mittalaite. Se painaa vähemmän kuin kenkäpari. Se vie vähemmän virtaa kuin langaton reititin, vaikka sen täytyy kaivaa vähintään kolme metrin syvyyteen toisen planeetan pinnalla”.

Alien ystäväni Max viestitti telepaattisesti hyvää ystävänpäivää

             Kaunis Joutsenen tähdistö (tunnetaan myös lumienkeli tähdistönä)

On aivan käsittämätöntä, kuinka Joutsenen tähdistöstä voi viestittää telepaattisesti tänne Maahan ja täältä takaisin.

(Etäisyyttä Maahan on n.2 000 valovuotta.)

Eipä Max ollutkaan kotiseuduillaan, vaan hakemassa Maan Kuusta helium-3:sta energiaksi.
Kymmeniä kysymyksiä vilahteli päässäni ja muutamia kysyin. Max vastasi kaikkiin kyllä tai ei.
Viimein kysyin Maxilta, osaako hän tietää, kehittyykö ihmisille kolmas aivolohko päälaelle, kuten heillä on.

Sen tuoma viisaus voisi pelastaa ihmiskunnan tuholta.

Max ei vastannut, joten katson sen ennustavan, että toivoa ei enää ole.

Magnetic Fields May Be the Key to Black Hole Activity

Suomalaissatelliitin Aalto-2:n viimeinen matka

Aalto-2:n reilun puolentoista vuoden matka päättyy täydelliseen tuhoutumiseen.

Historian ensimmäisen suomalaissatelliitin matka on päättymäisillään.

Aalto-yliopistossa rakennetun Aalto-2-satelliitin kohtalonhetki koittaa keskiviikon ja torstain välisenä yönä arviolta kello 0:51. 
Tuolloin satelliitti törmään maan ilmakehään, jolloin se tuhoutuu täysin paineaallon aiheuttaman kuumennuksen höyrystämänä. Tuhoutuminen näkyy taivaalla tähdenlentona.

Kahden kilogramman painoinen Aalto-2 laukaistiin avaruuteen huhtikuussa 2017. Kuukauden kuluttua se aloitti matkansa Kansainväliseltä avaruusasemalta. Sen signaali havaittiin ensimmäiseksi Japanissa.

Satelliitti ei toiminut avaruudessa odotetusti. Yhteys siihen menetettiin jo pian Kansainväliseltä avaruusasemalta vapauttamisen jälkeen.

Sen sijaan juhannusaattona 2017 avaruusmatkansa aloittanut Aalto-1-satelliitti on toiminut suunnitelmien mukaan. Aalto-1-satelliitti valmistautuu ottamaan käyttöön ilmatieteen laitoksen kehittämän plasmajarrun. Plasmajarru sekä satelliitin sisällä oleva vapautettava sähköjohdin hidastaa satelliitin vauhtia, jolloin se putoaa ilmakehään nopeammin. Putoamisaika nopeutuu parista vuodesta muutamaan kuukauteen.

– Tarkoituksena on vähentää avaruusromua eli tuoda jo missionsa päättäneet satelliitit hallitusti ja nopeasti pois kiertoradalta. Nykyisen avaruusbuumin aikana tämä on yhä tärkeämpää. Tulevaisuudessa jokainen satelliitti tulee todennäköisesti tarvitsemaan jarrulaitteen, professori Jaan Praks kertoo tiedotteessa.

onko olemassa Anti Universumi ?

Antiaineella eli -materialla tarkoitetaan ainetta, joka syntyy antihiukkasista. 
Niiden sähkövaraus on päinvastainen kuin tavallisten hiukkasten. Kun esimerkiksi vetyatomi koostuu positiivisesta protonista ja sitä kiertävästä negatiivisesta elektronista, niin antivety muodostuu negatiivisesta antiprotonista ja positiivisesti varautuneesta antielektronista eli positronista. 

Fysiikan teorioissa antiaine otetaan huomioon. 
Einsteinin esittämän suhteellisuusteorian mukaan massa voi muuttua energiaksi yhtälön E=mc² mukaan. Samaista kaavaa voidaan soveltaa myös toisinpäin. Kun energia muuttuu massaksi, syntyy aina yhtä paljon ainetta ja antiainetta. Asia on todistettu kokeellisesti muun muassa Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa Cernissä. 
Antiaineen olemassaolo on vaikea kysymys maailmankaikkeuden syntyä ja kehitystä tutkivalle kosmologialle. Alkuräjähdyksestä alkunsa saanut universumihan alkoi kehittyä energiasta. Siitä syntyi ainetta ja antiainetta. Jos niitä olisi muodostunut oletuksen mukaisesti yhtä paljon, maailmankaikkeutta ei olisi, sillä hiukkasten ja antihiukkasten kohdatessa olisi jälleen syntynyt energiaa. Siksi alussa ainetta on täytynyt syntyä himpun verran enemmän kuin antiainetta. 
Ero saattoi olla vain yhden miljardisosan luokkaa.

"We must leave Earth", said and prophesy Stephen Hawking

Humans will need to colonise another planet within one hundred years to ensure our survival, according to Professor Stephen Hawking.

The astrophysicist has made a new documentary, Expedition New Earth, as part of the BBC’s new science season Tomorrow’s World. In it he will claim that time is running out for Earth and if humanity is to survive climate change, asteroid strikes, epidemics and overpopulation we will need to leave our planet and venture further afield.

In the landmark series, Prof Hawking and his former student Christophe Galfard will travel the world to find out how humans could live in outer space.

Prof Brian Cox, the astrophysicist and TV presenter who has been helping curate the series, said: “The original Tomorrow’s World inspired a generation – it certainly inspired me back in the 1970s, but that was a single TV programme.

“The 21st century Tomorrow’s World represents so much more – it represents the institutions of Britain coming together to inspire current and future generations, to convince them to embrace the opportunities that science brings, to foster a spirit of curiosity and tolerance, and to embrace the unknown not in fear but in wonder.”

The BBC has joined forces with the Royal Society, Open University, London’s Science Museum and the Wellcome Trust, to "connect audiences with the brightest minds and institutions in science and technology".

“We’ve come together behind a simple, and very bold ambition - to equip all of us with the knowledge and understanding we need to make sense of our lives and the future,” said Tony Hall, director-general of the BBC.

“Whether it’s the rise of robotics or the demise of antibiotics, travelling to Mars or the arrival of 3D printed food, science is changing the world at an extraordinary pace.”

”Superverisusikuu"

Näytös on nimetty ”superverisusikuuksi”: Harvinainen kuunpimennys nähtiin Suomessa maanantaina aamulla.

Kuunpimennykset tapahtuvat aina täydenkuun aikaan, kun Kuu on Maata kiertävällä radallaan vastakkaisella puolella maapalloa kuin Aurinko. 

Kuu pimenee, kun se kulkee radallaan Maan varjoon ja Aurinko kätkeytyy Kuusta katsottuna hetkeksi Maan taakse.

Kiina sai siemenen itämään kuussa

Kuvassa puuvillan verso. 

Pieni vihreä verso on saatu itämään kuussa ja vieläpä sen ”pimeällä puolella”, kertovat tutkijat Guardianille.

Puuvillan siemen on itänyt kiinalaisten kuun pinnalle laskeutuneessa The Chang’e 4 -moduulissa.

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun ihmiset ovat tehneet biologisia kasvatuskokeita kuun pinnalla, kertoi kokeita johtava Xie Gangxin tiistaina.

Kasveja on aiemmin kasvatettu kansainvälisellä avaruusasemalla, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun siemen on itänyt kuun pinnalla.

Mahdollisuus viljellä kasveja avaruudessa on nähty erityisen tärkeänä pitkän matkan avaruusmatkojen näkökulmasta, erityisesti Marsin miehitettyjä lentoja silmällä pitäen.

Chang’e 4 -luotain laskeutui 3. tammikuuta ensimmäisenä historiassa kuun pimeälle puolelle. Tämä on avannut Kiinan pelin avaruuden suurvaltana. 

Kiina aikoo lähettää luotaimen Marsiin 2020.

Ikuisuuskysymys/ -arvoitus

Kanadalaisen radioteleskoopin havainnot nostivat esiin mykistävän arvoituksen, johon tutkijoilla ei ole vastausta

 Chime-observatorio koostuu kaarevista antenneista

Kanadalainen radioteleskooppi on havainnut tuntemattomasta lähteestä tulevia nopeita radiopurskeita, joiden uskotaan tulevan kaukaa avaruudesta.

– Katsokaa, näemme nopeita radiopurskeita, Kanadan Vancouverissa sijaitsevan Brittiläisen Kolumbian yliopiston astronomi eli tähtitieteilijä Deborah Good kertoo tapauksesta Scientific American -lehdessä.

Good arvioi, että purkaukset tulevat miljardien valovuosien päästä.

Hän kertoi havainnoistaan nopeista radiopurskeista American Astronomical Societyn kokouksessa Seattlessa 7.1.2019.

Toisen sivilisaation lähettämiä vai luonnonilmiö?

Radiopurkauksille ei vielä tiedetä luonnollista selitystä.

– Tapauksen vuoksi keskustellaan siitä, voisiko yksi mahdollinen radiopurkauksien alkuperä olla jokin toinen sivilisaatio. Tällä hetkellä ei ole näyttöä siitä, että nämä signaalit olisivat keinotekoisia. Ne ovat luultavasti luonnollisia, mutta niistä ei vielä tiedetä vielä varmasti, Harvard-Smithsonianin astrofysiikan keskuksen tutkija Avi Loeb kertoo Earth Sky.orgin sivuilla.

Edessä on hyvä vuosi - avaruuden kannalta

Jouluaattona 50 vuotta sitten Apollo 8 -aluksella kuuta kiertänyt astronautti Bill Anders otti kuvan, jossa maa nousee kuun takaa. 
Maannousuksi ristitystä kuvasta on sittemmin tullut avaruustutkimuksen ikoni. 

6,5 miljardin kilometrin päässä maasta lähestyy New Horizons -avaruusluotain jäätynyttä möhkälettä, jonka nimeksi on annettu Ultima Thule. 

Nimi tarkoittaa yleisesti äärimmäisen kaukaista paikkaa. 

Tässä tapauksessa se tarkoittaa kaukaisinta kohdetta, jota ihmiskunta on päässyt tarkkailemaan lähietäisyydeltä.

Etäisyydestä kertoo se, että luotain laukaistiin tammikuussa 2006. 

Pluton se ohitti jo heinäkuussa 2015.

Tämä on vasta alkua. Vaikka näkymät maan pinnalla ovat vähintään sekavia, avaruuden tutkimuksessa on edessä suuri vuosi. Kyse ei ole enää vain Yhdysvaltojen ja Venäjän kilpajuoksusta, vaan mukana on uusia toimijoita.

Uusissa hankkeissa Venäjä on jäänyt taustalle. Rinnalle nousevat Kiina ja Intia sekä yksityiset yritykset muun muassa Yhdysvalloista, Britanniasta ja Israelista.

Vuoden muotikohde on kuu. 

Se sopii, kun ihmisen ensimmäisestä askeleesta kuun pinnalla tulee heinäkuussa kuluneeksi 50 vuotta. Nyt kuuhun matkaa luotaimia ja mönkijöitä, joita ovat kehittäneet Kiina, Intia ja israelilainen miljardööri.

Uutta kalustoa ihmisten lähettämiseksi avaruuteen testaavat vuoden kuluessa Elon Muskin perustama yhtiö SpaceX ja vanha markkinajätti Boeing. 

Tapahtumia on tiedossa pitkin vuotta.